Tuore suositus homesairauksien selvittelystä laittaa jäitä hattuun homeista oireilevien liian tiiviille tutkimiselle. Työterveyslaitoksen professori Jukka Uitti kuvaa homepaniikiksi tilannetta, jossa kaikki kosteusvauriomikrobeista oireilevat ohjataan lääketieteellisiin jatkotutkimuksiin. Tärkeämpää olisi keskittyä oireiden aiheuttajan poistamiseen.
Uitti korostaa, että vaikka kosteusvauriot ja niistä oireilu ovat yleisiä, ovat varsinaiset ammattitautidiagnoosit lopulta harvassa. Jokainen kosteusvaurio ei tarkoita homeen pilaamaa rakennusta ja vakavaa uhkaa terveydelle. Uitin mukaan valtaosassa suomalaisista kerrostaloasunnoista on jonkinasteinen kosteusvaurio, joka ei aiheuta vaaraa asukkaille.
"Hyvä rakentaminen tai vaurion tapahduttua sen asiallinen korjaaminen on terveyshaittojen ainoa varteenotettava ratkaisukeino", Uitti painottaa.
Hiljattain Lääkärilehdessä julkaistun Majvik II -suosituksen mukaan valtaosa kosteusvauriomikrobien aiheuttamista oireista poistuu tai lievittyy, kun altistuminen loppuu. Työpaikkansa homeesta sairastunut voi saada Työterveyslaitoksen tutkimusten perusteella ammattitautidiagnoosin ja sen johdosta tapaturmakorvausta työnantajan vakuutuksesta.
Huonoimmassa asemassa ovat sellaiset homeille vakavasti allergiset henkilöt, jotka ovat jatkuvan altistuksen vuoksi menettäneet työkykynsä. Homesairaat putoavat helposti sosiaaliturvan ulkopuolelle ja joutuvat taistelemaan paitsi terveytensä, myös toimeentulonsa puolesta.