Metso on paitsi metsästäjien arvostama riistalintu myös muiden kansalaisten ihailema metsän komea asukki, jonka taantumisesta kannetaan yleisesti huolta. Pelkkä huoli ja sympatia ei kuitenkaan lajia auta, vaan tarvitaan tekoja sen elinolojen kohentamiseksi.
Metson asema on heikentynyt metsien käsittelyn seurauksena, minkä vuoksi avainkysymys kantojen vaalimisessa on, kuinka sen tarpeet otetaan huomioon talousmetsissä, Taivalkosken metsotutkimusta vetävän Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) professori Harto Lindén sanoo.
Kaksi vuotta sitten alkaneessa ja kuusi vuotta kestävässä hankkeessa selvitelläänkin alkavana kesänä muun muassa sitä, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia olisi metsien hoidon kehittämisellä niin, että kanalinnuistamme suurin alkaisi viihtyä nuorentuneissa metsälöissä nykyistä paremmin. Tutkimusten perusteella "huolimattomasti hoidettu" nuori metsä olisi varsinkin poikasvaiheessa metsolle mieleen.
Metsät suojaisimmiksi
"Ensiharvennus ja jopa taimikon harvennus ovat toimenpiteitä, joilla ratkaistaan pitkälle tulevaisuuden metsän ulkonäkö. Metson kannalta nykyisissä hoitomenetelmissä on paljon parantamista", Lindén huomauttaa.
Harvennuksissa aluskasvillisuus, tiheikköisyys ja sekapuusto hävitetään nykyisin tyystin, mikä vie suojan niin metsolta kuin monilta muiltakin lajeilta.
"Kohtuullisen helposti lajin huomioon ottaminen pitäisi olla tällä tavalla toteutettavissa. Nyt laaditaan laskelmat siitä, mitkä olisivat sen taloudelliset vaikutukset metsänomistajalle."
Pienpedot uhkana
Metsähallituksen aloitteesta käynnistetyssä tutkimuksessa ryhdytään selvittämään myös sitä, kuinka paljon myyriä puoleensa vetävät heinittyvät hakkuuaukiot lisäävät metsollekin haitallisten pienpetojen määriä.
"Monissa arveluissa on todettu, että riistaeläimiin kohdistuu pienpetojen taholta nykyisin suurempi saalistuspaine kuin koskaan. Mielenkiintoinen hypoteesi, jota on tarpeen tutkia", Lindén sanoo.
Kysymystä ryhdytään ratkomaan muun muassa mittavalla myyränpyyntihankkeella: aukoille tullaan virittämään lajiston määrän ja laadun selvittämiseksi tuhat hiirenloukkua. Myyriä jahtaavia pienpetoja, kuten kettuja ja kärppiä, kartoitetaan etupäässä lumijälkien perusteella.
Kukoille lähettimiä
Parhaillaan tutkimuksessa paiskitaan töitä soitimillaan rehentelevien metsojen pyydystämiseksi. Pyrkimyksenä on saada lisää radiolähettimiä kukoille, jotta niiden soidinaikaisesta käyttäytymisestä oltaisiin paremmin perillä. Tietoja tarvitaan etenkin metson soidinalueiden varjelemiseksi metsiä käsiteltäessä.
"Näyttää siltä, ettei nykysoitimet ole niin traditionaalisia kuten ennen. Nyt metsoilla on allaan dynaamiset talousmetsät, mutta onneksi metsotkin ovat sellaisia. Tietyllä tavalla ne ovat myös sopeutuvaisia elämään muuttuvassa metsämaisemassa", Lindén kertoo.
Tällä hetkellä seurannassa on viitisentoista lähettimellä merkittyä metsokukkoa. Niitä seuraamalla voidaan muun muassa selvittää se, kuinka linnut käyttävät jopa kolmen neliökilometrin laajuisia soidinalueitaan.