Rakennuksen kosteus- tai homevaurion korjaamisesta sopiminen - tai riiteleminen - on usein asunnon ostajan ja myyjän välinen asia. Prosessit ovat raskaita molemmille osapuolille ja lisäksi ne kuormittavat myös käräjäoikeuksia.
Oikeudenkäynnit venyvät usein pitkiksi laajan todistelun vuoksi ja asioiden ratkominen oikeussalissa on todella kallista puuhaa.
"Oikein vaikeassa, hovioikeuteen asti menevässä, hometalojutussa asiantuntijoiden palkkiot ja oikeudenkäyntikulut voivat nousta yhteensä jopa 70-80 000 euroon. Sillä hinnalla saisi korjattua jo aika paljon", sanoo käräjätuomari Antti Savela.
Savela kertoo, että Oulun käräjäoikeudessa puidaan vuosittain noin viitisenkymmentä homatalokauppaa koskevaa kiistaa.
"Tuomioistuimen näkökulmasta olisi ihanteellista, että olisi tietty tieteellisesti todennettu sertifiointi siitä, miten talot pitäisi tutkia. Silloin oikeudenkäynnissä voisi olla puolueeton asiantuntija, eikä asiantuntijoiden puolesta ja vastaan todistelua tarvittaisi niin paljon kuin nykyään", Savela pohtii.
Huomio olennaiseen
Hengitysliitto Helin Pohjois-Suomen korjausneuvoja Tommi Riipan mielestä asuntokauppaa tehtäessä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota asunnon rakenteellisen kunnon arvioimiseen.
"Omakotitalon hinta perustuu usein siihen minkälaiset keittiönkaapit ovat ja missä kunnossa parketti on, eikä suinkaan siihen kuinka hyvin talo on rakennettu. Rakenteiden korjaaminen on kuitenkin huomattavasti kalliimpaa kuin pintamateriaalin uusiminen", Riippa toteaa.
Työssään Riipan tehtävänä on auttaa perheitä, joiden omistamissa kodeissa on niin vakava homevaurio, että sen seurauksena perheenjäsenet ovat sairastuneet niin kutsuttuihin homesairauksiin.
Ympäristöministeriön korjausrakentamisen tulospäällikkö Erkki Laitinen korostaa, että suomalaisessa rakentamiskulttuurissa on menty eteenpäin viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kosteusvaurioihin ja niiden välttämiseen kiinnitetään nykyään enemmän huomiota rakentamisvaiheessa.
"Iso muutos tapahtui 1990-luvun puolivälissä jolloin kosteus- ja homeongelmat nousivat voimakkaasti esille. Silloin alettiin ymmärtämään, että niiden terveysvaikutukset ovat merkittäviä."
Rakentamiskulttuurin kehittymiseen vaikuttaa ohjaus ja valvonta, josta vastaa muun muassa julkinen rakennusvalvonta.
Korjausneuvoja Tommi Riipan mukaan Oulussa rakennusvalvonnan ohjaus on hyvää ja sitä on saatavilla huomattavasti enemmän kuin monella muulla paikkakunnalla.
"Pienemmillä paikkakunnilla rakentaminen on melko villiä. Tuntuu että joillain paikkakunnilla suunnitelmat tehdään vain byrokratiaa varten, ei hyvän lopputuloksen vuoksi."
Riipan toimintasäde on noin karkeasti puoli Suomea; vastuualue ulottuu Kokkolasta Utsjoelle.
Valvonnassa lomakiirettä
Kesä on tunnetusti kiivainta rakentamisen aikaa. Samalla julkinen rakennusvalvonta toimii kuitenkin omien lomiensa takia vajaamiehityksellä.
Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä kertoo, että lomat ovat jyvitetty niin, että väestä puolet on töissä ja puolet on lomalla.
Hän vakuuttaa, että kuntalaisia, jotka rakentavat loma-aikaan, pyritään palvelemaan ripeästi. "Tavoite on, että katselmukset voitaisiin hoitaa viikon sisällä tilauksesta."
Tilannetta helpotta hänen mukaansa se, että suuret rakennusliikkeet pitävät työmaat kiinni heinäkuussa. "Täytyy muistaa, että rakennuksen työmaan valvonta kuuluu ensisijaisesti ja lakisääteisesti vastaavalle työnjohtajalle."