Kymmenettuhannet oppilaat ja tuhannet opettajat ovat vaarassa sairastua koulujen huonon sisäilman vuoksi. Korjaustoimia ei saa vitkutella, vaan niihin on löydyttävä rahaa.
Jo vuosia on puhuttu, että kouluissa piilee homepommi. Tuolloinen Työterveyslaitos laski vuonna 2008, että noin 75?000 koululaista ja 10?000 aikuista on vaarassa sairastua huonon sisäilman vuoksi. Voin vain arvailla, kuinka moni onkaan jo sairastunut.
Parin viime vuoden aikana koulujen korjauksiin on osoitettu valtion rahaa kymmeniä miljoonia euroja. Nyt tuo hana uhkaa ehtyä, ja vaara on, että homeongelman korjauksista laistetaan. Jos näin käy, tapahtuu suuri virhe. Koululaisilla ja koulujen henkilökunnalla on oikeus työympäristöön, joka ei vaaranna heidän terveyttään.
Pohjalaisen Vähänkyrön kunnan kahden koulun oppilaat olivat alkuviikolla lakossa vastalauseena koulujen homeongelmalle. Samanlaisia mielenilmauksia putkahtaa pintaan eri puolilla Suomea vähän väliä.
Suomessa on oppivelvollisuuspakko, jonka suorittamista lakkoilu haittaa. Yleensä lakot eivät ole olleet kovin pitkäikäisiä, joten oppivelvollisuuden täyttämisestä ei ole tarvinnut huolestua suuremmin.
Koululakot ovat olleet enemmän kuntien asukkaiden -- koululaisten ja heidän vanhempiensa -- vakavia huolenilmauksia kuin lakkoja sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne on tulkittavissa vihonviimeisiksi hätähuudoiksi lasten terveyden puolesta.
Homeongelmat eivät kosketa vain koululaisia, vaan samanlaisten terveyttä vaarantavien epäpuhtauksien kanssa ollaan tekemisissä kodeissa, päiväkodeissa, työpaikoilla ja virastoissa. Kaikkialla.
Ongelmaan on vähitellen alettu suhtautua vakavasti, koska sen takia etenkin hengitystiesairaudet ja muu oireilu ovat lisääntyneet.
Taustalla ovat rakentamisessa tehdyt virheet ja korjausten laiminlyönnit tai puutteellisesti suoritetut korjaukset.
Homeongelma on yllättänyt laajuudellaan ja sillä, että home on saattanut pilata uusiakin rakennuksia. Korjaustöitä on tehty myös tavalla, joka on vain pahentanut tilannetta.
Ikävintä on se, että homeongelmaan ei vieläkään suhtauduta vakavasti kaikkialla. Tietoisesti jätetään tutkimatta rakennuksia, koska pidetään todennäköisenä, että ne paljastuvat homeen pilaamiksi.
Koulurakennusten homeongelmat eivät ratkea sillä, että pannaan pää pensaaseen, kädet ristiin ja toivotaan parasta. Ainoa keino ongelmien voittamiseksi on kohdata ne ja tarttua niihin ajoissa.
Hallitus on pudottamassa koulujen homekorjauksiin varattuja valtionosuuksia yli 30 miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan. Ongelman laajuus huomioon ottaen viisi miljoonaa on huono vitsi. Sillä ei saada kuntoon kuin yksi tai kaksi kohdetta korjattavien määrän ollessa kymmenissä.
Kansalaisten kannalta oleellisinta ei ole, onko vastuu korjaustöistä kunnalla vai valtiolla, vaan se, että kouluissa päästään eroon homeongelmasta. Se ei tietenkään onnistu kertaheitolla. Lyhytnäköisintä politiikkaa on se, että lapset ja heidän kanssaan työtä tekevät aikuiset asetetaan jatkuvasti alttiiksi terveyttä uhkaaville vaaratekijöille.