Jopa 80 prosentissa asunnoista on ilmanvaihto-ongelmia ja yli puolessa kosteusvaurioita. Silti niiden korjaamiseen ei edelleenkään kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
"Kun aloitin korjausneuvojana kahdeksan vuotta sitten, ajattelin, että ongelmat saadaan pois, koska tietoa on. Tänä aikana ei kuitenkaan ole tapahtunut paljon mitään. Edelleen ongelmista vaietaan ja tehdään näennäiskorjauksia", Hengitysliitto Helin korjausneuvoja Tommi Riippa sanoo.
Homekorjauksista suuri osa epäonnistuu, koska yleensä korjataan liian vähän. Rakennuksen ongelmia ei selvitetä kunnolla, eivätkä korjaukset ole tarpeeksi laajoja. "Suoraan sanottuna ei osata eikä haluta tutkia tarpeeksi. Kun löydetään ensimmäinen vika, korjataan se. Suomalaiset talot ovat yleensä monivammaisia. Vikoja on yleensä enemmän", Riippa tietää.
Riipan mukaan millään tutkimuksilla ei voida varmistaa rakennuksen ongelmattomuutta. "Esimerkiksi ilmanäytteissä on suuri vaihteluväli. Yksittäisen näytteen perusteella ei voi oikein sanoa mitään rakennuksen kunnosta tai vaurioista. Näyte on voitu ottaa oikein, mutta tulos ei ole välttämättä joka hetkellä sama. Sisäilmamittaukset ovat järkeviä isoissa koulu- tai toimistorakennuksissa, joissa voidaan ottaa yhtä aikaa paljon näytteitä."
Materiaalinäytteiden tutkimus seinistä, katosta ja lattiasta paljastavat ongelmat.
Pienet korjaukset eivät myöskään riitä, jos homeelle on herkistynyt pahasti. Vaikka rakennuksen sisäilma olisi remontin jälkeen tyydyttävällä tasolla, oireet voivat jatkua.
"Esimerkiksi jos perhe on sairastunut hometalossaan, siitä pitää tehdä allergiatalo, jotta perhe pystyy taas asumaan siellä. Tavallinen taso ei enää riitä", Riippa muistuttaa.
Siksi talojen korjausten lykkääminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia, jos ihmiset ehtivät sairastumaan. Riippa kertoo, että sisäilmaongelmien seurauksien hoitaminen maksaa yhtä paljon kuin kaikkien rakennusten lämmittäminen vuodessa.
Eikä korjauksia pääse pakoon. "Muutama vuosi sitten tutkittiin Suomen sairaalarakennuksia. Mitä ylläpitokustannuksissa oli vuosien varrella säästetty, tarvittiin välittömiin korjauksiin."
Julkisissa rakennuksissa jo rakentamisvaiheessa säästöt voivat pilata kokonaisuuden. "Katsotaan vain rakentamiskustannuksia, ja usein loppuvaiheessa karsitaan kaikenlaista, että saadaan hintaa alas. Se maksaa rakennuksen elinkaaren aikana moninkertaisesti, mutta koska ylläpitorahat menevät toiselta osastolta, siitä ei välitetä", Riippa selvittää kokonaisuuden hahmottamisen puutetta.
Riippa muistuttaa myös, että mikään talon osa ei ole ikuinen. "Eivät esimerkiksi normaalit putkiremontit voi tulla taloyhtiöille yllätyksenä."
Korjaamisessa asiantuntemuksella on suuri merkitys. Rakennusteknisen osaamisen lisäksi tarvitaan mikrobiosaamista ja terveysvaikutusten tietämystäkin. "Tietoa on, mutta sitä pitää kaivella ja opiskella. Rakennusterveysasiantuntijoita on hyvin vähän, Pohjois-Suomessa ei yhtään. Asiantuntevia ja kokeneita tutkijoita on koko maassa vain kymmenkunta", Riippa harmittelee.
Osasyy on myös asiakkaissa. "Tilataan mittauksia, joista tiedetään etukäteen, ettei niistä mitään löydy."
Työpaikkojen tai koulujen korjaamista on helppo vaatia, mutta joskus homeelle herkistyneet kieltäytyvät näkemästä ongelmaa omissa nurkissaan. Riippa kertoo tapauksesta, jossa henkilö oli ollut pois työpaikaltaan yli vuoden, mutta oireet jatkuivat. "Haistoin hänen vaatteistaan, että ongelmia voisi olla kotonakin. Hän ei suostunut tutkimaan asiaa."