Oulun kaupungintalon pohjakerroksen kosteusvaurio uhkaa myös siellä säilytettävää arkistomateriaalia. Varsinainen kaupunginarkisto muutti Kansankadulle vuonna 2002, mutta esimerkiksi kymmentä vuotta nuorempia kaupunginhallituksen ja -valtuuston pöytäkirjoja säilytetään yhä kaupungintalolla.
"Myös niiden pöytäkirjojen tulisi säilyä ikuisesti", kaupunginarkiston tietopalvelupäällikkö Eero Ylitalo huomauttaa.
"Jos seinät ovat märät, totta kai siitä on haittaa arkistolle. On selvä asia, että hometta ei saa arkistotiloissa olla."
Torstaina paikat katsastanut Ylitalo sai silminnähden todeta, että holvitilan seinästä näytti löytyvän hometta.
"Ei saisi olla! Onneksi tärkeimmät pöytäkirjat on näköjään siirretty viereisiin tiloihin."
Arkistolaitos
antanut ohjeet
Arkistolaitos on antanut tarkat ohjeet arkistotilojen olosuhteista. Suhteellisen kosteusluvun pitää olla 45-55 prosenttia ja lämpötilan +21, mielellään alle +20 celsiusastetta.
Torstaina mittarit näyttivät kaupungintalon kellarissa vain 33 prosentin suhteellista kosteutta ja +20 asteen lämpötilaa. "Nyt täällä on jo liian kuivaa", Ylitalo huomautti yllättyneenä.
"Liiassa kosteudessa asiakirjat homehtuvat ja menevät pilalle. Papereihin voi tulla pieneliöitä, jopa hyönteisiä. Liian kuiva ilma on sekin vahingollinen ja haurastuttaa paperin."
Alueisännöitsijä Erkki Kynsilehto kertoi, että ilman kuivuus johtuu siitä, että pakkasten alkaessa koneellinen ilmanvaihto tuo kuivaa ilmaa tiloihin.
Kaupunginarkistolla on ollut vaikeuksia lämpötilojen kanssa myös uusissa tiloissa Kansankadulla.
"Viime kesänä helleraja ylitettiin arkistomakasiineissa. Kosteuden suhteen siellä ei onneksi ollut isompia ongelmia", Ylitalo kertoo.
Oulun kaupungintaloon on kolmen vuoden päästä tulossa yhdeksän miljoonan euron remontti, jossa käydään läpi paitsi alakerran kosteusvauriot, uusitaan myös lämmitys-, vesi-, ilmastointi - ja sähköjärjestelmät.
Kaupungintalo peruskorjataan vuosina 2008 - 2009 heti Oulun uuden virastotalon rakentamisen jälkeen, jolloin uusi virastotalo voi toimia evakkotilana rakennustöiden aikana. Remontti vie suunnitelmien mukaan noin puolitoista vuotta, jos mitään yllätyksiä ei tule.
Kaupungintalon hankesuunnitteluvaiheen puheenjohtaja Kustaa Salmi kertoo, että kaupungintalon perusongelma on maapohjan kapillaarisuus.
"Vesi nousee kapillaarisesti maapohjan kerroksissa niin korkealle, että kosteus pääsee myös rakenteisiin. Aluksi luulimme, että ongelma koskee vain talon koillisnurkkaa, missä kaupunginarkisto työskenteli aiemmin, mutta kyllä korjaukset täytyy ulottaa koko alapohjaan."
Maakerrosten vaihtamisella ja salaojituksella toivotaan saatavan ratkaisu ongelmaan.
Oireista valitettu,
näytteitä otettu
Alueisännöitsijä Erkki Kynsilehto kertoo, että toimistotiloja ja arkistoa seurataan koko ajan.
"Paikallisen ongelmat korjataan pois sitä mukaa kuin niitä ilmaantuu. Oireista on tullut valituksia, ja olemme ottaneet toimistotilojen pinnoilta pyyhintänäytteitä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet tavanomaisia", Kynsilehto summaa.
Kaupungintalolla arkistotilojen vieressä kirjaamossa työskentelevä toimistonhoitaja Sirkku Väisänen kertoo poteneensa pitkään erilaisia oireita.
Hän on nyt sairaslomalla muusta syystä, mutta on todennut, että osa oireista hävisi yllättäen kotioloissa.
"Koko ajan töissä tuntui kuin olisi vain puolet keuhkoista ollut käytössä. Jo viisi minuuttia oleskelua arkistossa teki olon todella kurjaksi."
Väisänen pitää kolmea vuotta liian pitkänä aikana odotella remonttia. Myös monet muut kaupungintalon työntekijät ovat hänen mukaansa poteneet turhan usein hengitystietulehduksia.