Hollantilaisyhtiö Pan Parks Accommodationin suunnitelmat mökkikylän rakentamiseksi Sallan Hautajärvelle Oulangan kansallispuiston kainaloon ovat Lapin TE-keskuksen osarahoituspäätöstä vaille valmiit.
Rakennustyöt aloitetaan tulevana syksynä ja mökkikylän arvioidaan olevan valmis syksyllä 2006.
Yhtiö osti vuoden 2004 lopussa lomakylää varten 18 hehtaaria maata Oulangan kansallispuiston kulmasta, jonne rakennetaan 150-200 majoituspaikan verran mökkejä.
Hautajärven mökkikylä tulee toimimaan itsenäisenä yksikkönä ja sen uskotaan tuovan Oulangan luontokeskukselle ja Sallan puoleiselle Oulangan kansallispuistolle uuden asiakaskunnan.
Sallan kunnassa hollantilaisyhtiön hankkeesta ollaan innoissaan, sillä mökkikylän toivotaan piristävän kunnan matkailua.
"Yhtiön toiminta ei tule kilpailemaan jo olemassa olevien matkailuyritysten kanssa, koska kohderyhmä on suurimmaksi osaksi uusi", Sallan kunnan elinkeinopäällikkö Juha Aatsinki sanoo.
Pan Parks Accommodation on rakentanut vastaavan mökkikylän Fulufjälletin kansallispuiston alueelle Etelä-Ruotsiin. Sekä Oulanka että Fulufjället kuuluvat sertifioituun Pan Parks -tuotemerkkiin, joka takaa puistojen olevan aitoa erämaaluontoa.
Kuluva vuosi on ollut ruotsalaisen mökkikylän toinen toimintavuosi ja majoitusta on myyty jo yli odotusten. Kohderyhmänä ovat Ruotsissa olleet luontomatkailusta kiinnostuneet keskieurooppalaiset.
Myös Hautajärvellä markkinointi kohdistuu ulkomaalaisiin, mutta ovet ovat avoinna myös suomalaisille matkailijoille.
Vapaaehtoiset niityillä
Maailman luonnonsäätiön (WWF) talkooleiriläiset ovat viime viikonvaihteesta saakka kunnostaneet Oulangan kansallispuiston perinnemaisemaa Kuusamossa.
Noin viikon mittaisen leirin aikana ennallistamistöitä tehdään Oulankajoen varressa kuudella eri kohteella. Leiriläiset merkitsevät kansallispuiston rajoja ja polkuja sekä kunnostavat Oulangan leirintäaluetta ympäröivää aitaa.
Pääasiallisin työ on tulvaniittyjen ja muiden avoimien alueiden raivaaminen viikatepelillä. Koska niittokohteet Oulangalla ovat varsin hajallaan, täytyy WWF:n kenttäpäällikön Antti Lapon järjestää kuljetuksia edes ja takaisin.
Kuljetusten lisäksi etenkin ruokahuolto on vapaaehtoisleirillä hoidettava hyvin, sillä osallistujat ovat töissä pelkällä ruokapalkalla.
"Talkooleiriläisten irtisanoutumisaika on hyvin lyhyt. Jolleivät olot miellytäisi, he saattaisivat lähteä kävelemään. Siksi kokki on ehdottomasti tärkein henkilö leirillä", Lappo virnistää. WWF:n luottokokki Leena Hällfors on kiertänyt kaikki kesäleirit lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.
Tulijoita olisi aina paljon
Vaikka Suomen WWF ei enää maksa vapaaehtoisille työleiriläisille edes matkarahoja, on leireille tunkua enemmän kuin tarvetta. Kesän töihin voi ilmoittautua vain yhtenä päivänä vuodessa ja paikat täyttyvät noin kymmenen ensimmäisen minuutin aikana.
Leireille otetaan mukaan enintään kaksikymmentä henkeä, joista muutama voi olla ulkomailtakin. Oulangalla ulkomaalaiskiintiön täyttävät belgialaiset Anne Gaudot ja Thomas Degen, jotka päättivät viettää yhdeksän päivän mittaisen kesälomansa viikatteen varressa Kuusamossa.
Pariskunta myöntää niittämisen olevan heille täysin uutta, mutta työskentely Suomen kansallismaiseman hyväksi on ollut lajin opettelun arvoista. Keskiviikkoon saakka he saivat muiden leiriläisten kanssa paiskia töitä paahtavassa helteessä, kunnes ravakka sade raikasti ilman ja kasteli kaikki.
Leirejä ympäri Suomea
WWF järjestää talkooleirejä Suomessa vuosittain neljästä viiteen kappaletta. Tänä vuonna talkoolaiset ovat Oulangan kansallispuiston lisäksi ahkeroineet jo Komion luonnonsuojelualueella Lopella sekä Korppoon Ahvensaaressa.
Loppukesästä urakoidaan vielä Kirkkonummen Medvastössä, Särkisalon yksityisellä luonnonsuojelualueella sekä yhtenä viikonloppuna Hankoniemen Örnvikissä.
Oulangan kansallispuistossa talkooleirejä pidetty neljä kertaa aiemmin, viimeksi kolme vuotta sitten. Kumppanina järjestelyissä on Metsähallitus, joka pitää yhteistyötä loistavana asiana. Sen omat resurssit eivät millään riittäisi yhtä laajan työmaan hoitamiseksi.
WWF ei pysty urakoimaan joka kesä kaikilla hoitoa tarvitsevilla kohteilla, sillä lähes kolmenkymmenen talkooleirivuoden aikana niitä on kertynyt noin satakunta.
WWF:n ollessa muilla laitumilla koettavat Metsähallitus ja Ympäristökeskus pitää Oulangan perinteikkäät tulvaniityt vapaina hankalimmin raivattavista puista ja pensaista. Parin vuoden niittotaukoa ei pidetä pahana asiana tulvaniittyjen hoidossa, sillä tärkeiden kasvien siemenet kyllä säilyvät muutamia vuosia.