Siemenperunaviljelijä Mikko Härmän pellolla ihmeteltiin torstaina ei Amerikan, vaan Hollannin ihmettä. Kyseessä on vehje, jolla konetta esittelevän Ludo R. Wentholtin mukaan on saatu vähennettyä kemikaalien käyttö hollantilaisilla perunaviljelyksillä melkein puoleen kymmenessä vuodessa.
Menetelmä korvaa perunanvarsien tuhoamiseen tarkoitetut kasvinsuojelukemikaalit. Ennen kuin siemenperunan nostoon kärsii käydä konevoimin, on perunan varret katkaistava ja annettava mukuloiden muhia mullassa kaikessa rauhassa ainakin pari viikkoa. Sinä aikana niille pitäisi kehittyä kunnollinen suojaava kuori, mutta se edellyttää muun kasvun loppumista. Pelkkä varsien katkaisu ei sitä takaa ja niinpä lopullinen kuolinisku annetaan yleensä kemiallisesti.
Härmän tilalla koekäytetettävällä hollantilaisvempaimella potut nykäistään maasta juurineen ja pyöräytetään liukuhihnan toisesta päästä sievästi takaisin maan multiin. Kasvin nestevirtaus katkeaa ja elo loppuu luonnonmukaisesti.
Pienen hienosäätelyn jälkeen Härmän pellon fambot ja timot saadaan palautettua tarpeeksi syvälle penkkiin. Jos mukulat jäävät liian pintaan, voi sade liuottaa suojaavat multakerrokset. Päivänvalossa peruna vihertyy välittömästi pilalle.
Ilmaa perunankin on saatava, muistuttaa Wentholt ja näyttää, kuinka perunapenkki on koneen jäljiltä jämäkkyydestään huolimatta kuohkea. "Ja miten ihanaa multaa", hän huokaa pöyhiessään hellästi tyrnäväläispeltoa.
Koneen esittelyä on tullut seuraamaan kymmenkunta isäntää läheltä ja vähän kauempaakin. Lumijokinen Samuli Hemmilä vaikuttaa hieman epäuskoiselta, eikä menisi aivan heti kauppoja hieromaan. Hintaa koneella on noin 10 000 euroa. "Antaa nyt muiden ensin ostella, katsotaan sitten." Periaatteessa kone kyllä Hemmilästäkin oli pätevä ja "ainahan se on hyvä, jos torjunta-aineita saadaan vähemmäksi".
Mihinkään ylisanoihin ei konetta kokeileva Härmäkään sorru. "Tämä toimisi ehkä korkeilla siemenluokilla ja pienillä, alle kymmenen hehtaarin pinta-aloilla." Silti siemenperunan tuottaminen entistä puhtaammin todella houkuttelisi. Vaikka nykyisin käytettävästä torjunta-aineesta, Reglonesta, ei mitään jäämiä pitäisi ollakaan, on aineen käyttöä ryhdytty jo Suomessakin varovasti rajoittamaan.
Suomessa Samon-merkkistä laitetta ei vielä käytetä missään. Härmä tutustui koneeseen Wentholtin, tutun hollantilaisen perunakonsultin ja laite-edustajan kautta, jonka kanssa tehdään muutakin siemenperunanviljelyyn liittyvää yhteistyötä.
Tyrnävä on yksi tärkeimmistä Suomen siemenperuna-alueista. Siemenperunaan ja rehuviljaan keskittyneellä Härmällä on noin 40 hehtaarin viljelykset.
Perunasadossa
suuria vaihtelua
Tyrnävän seudulla perunan satonäkymät näyttävät tällä hetkellä keskimääräistä paremmilta. Muualla Pohjois-Pohjanmaalla sato vaihtelee melkoisesti. Varsinkin Pyhä- ja Kalajokiseudulla on kärsitty kovasta kuivuudesta ja siellä sato tulee jäämään keskimääräistä huonommaksi, kertoo Oulun maaseutukeskuksen perunatuontannon neuvoja Markku Jokikokko.
Tiedot koskevat siemenperunaa, jonka nosto on ajankohtainen viikon, parin päästä, mutta Jokikokko arvelee saman pätevän ruokaperunaankin. Perunan laatua Jokikokko arvioi hyväksi, joskin palstaviljelijöillä on ollut keskimääräistä enemmän riesaa perunarutosta.
