Satoja vuosia tulvien ja vedenpinnan jatkuvan nousun kanssa painiskellut Hollanti on tällä hetkellä yksi patojen ja vallien rakentamisen parhaita asiantuntijoita maailmassa.
Hollanti on jo usean vuoden ajan opettanut muita maita varautumaan merenpinnan nousun tuomiin haasteisiin samalla, kun maa itse laatii pitkän tähtäyksen suunnitelmia hallitsemaan vedenuhkaa.
Hollanti oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa asiantuntija-apuaan hirmumyrsky Katrinan runtelemalle New Orleansin katastrofialueelle pari vuotta sitten.
Paikalle matkusti myös vedenhallinta-asiantuntija Hans W. Balfoort Hollannin liikenne- ja rakennusministeriöstä.
"Katrina oli suuri uutinen Hollannissa ja avasi viimeistään myös muidenkin kuin asiantuntijoiden silmät. Katastrofi muutti pysyvästi ihmisten asenteita", Balfoort toteaa.
Katrinan suurin opetus oli, että vedennousun torjuntaan on luotava yhtenäinen ja johdonmukainen järjestelmä. Yhdysvalloilla sitä ei ollut.
"Tiedettiin, että jotain voi tapahtua, mutta pahimmilta peloilta ummistettiin silmät", Balfoort sanoo.
Tulvaveden torjuntaan oli olemassa vain alueellisia hankkeita, joihin jokainen kunta joutui erikseen hakemaan rahoitusta liittovaltiolta. Juuri hankkeiden epäyhtenäisyys teki järjestelmästä haavoittuvan. Kun heikoin lenkki petti, koko järjestelmä romahti saman tien.
Louisianassa ei ollut rohkeutta nostaa veroja niin, että kaupungin suojaamiseen vedeltä olisi voitu investoida enemmän. Vesihallinnon budjettiin oli päinvastoin tehty leikkauksia.
Balfoort muistuttaa kuitenkin, että hurrikaanit ovat aina ennalta arvaamattomia, vaikka niihin olisi kuinka totuttu.
"Olisi silti muistettava, että rantavallit ovat puhtaasti vedentorjuntaa varten, eikä niitä pidä ottaa muuhun käyttöön. Lousianassa törmille oli rakennettu kasinoita ja muita huvittelukeskuksia."
Hollanti oppi Balfoortin mukaan toki paljon Yhdysvalloilta, jolla on erinomainen operationaalinen reagointikyky suuronnettomuuksiin. Suuri maa on tottunut kaikkiin luonnonilmiöihin jäämyrskyistä laajoihin metsäpaloihin.
"Ennen kaikkea Katrina opetti hollantilaiset valmistautumaan pahimpaan ja laatimaan varosuunnitelmia yhä pidemmälle aikavälille", Balfoort myöntää.
Syyskuussa hallitus nimitti uuden työryhmän pohtimaan vedenhallintaratkaisuja vuoteen 2200 saakka,
jotta Hollanti on olemassa myös parinsadan vuoden päästä.
Vuosi sitten hallitus hyväksyi 15 miljardin euron lisärahoituksen, jolla kunnostetaan patoja ja valleja seuraavien 20 vuoden ajan.
Eri arvioiden mukaan merivesi nousee 20-80 senttimetriä vuosisadassa. Hollanti käyttää jo nyt vuosittain 500 miljoona euroa ylläpitääkseen nykyjärjestelmää, joka kestää yli puolentoista metrin vedennousun. Jopa kokonaisia taloja siirretään laajennustöiden alta toiseen paikkaan.
Turvallisuus on Balfoortin mukaan taattu muutamaksi vuosisadaksi, mutta ilmastonmuutos voi tuoda tullessaan ennalta arvaamattomia ilmiöitä, joihin myös pyritään varautumaan.
Hollannissa pohditaan muun muassa vesivakuutusten ottamisen mahdollisuutta, mikä on ollut tähän asti tulviin tottuneessa maassa mahdotonta. Myös rakennuslakeja yhtenäistetään, jotta uudet talot saadaan tulvavesiä silmällä pitäen tiettyjen standardien mukaisiksi.
"Ihmiset katsovat nyt tulevaisuuteen, kun vielä kolme vuotta sitten ilmastonmuutos ei juuri puhuttanut", Balfoort iloitsee.