Vanhastaan Alankomaiden parlamenttivaalit on Suomessa kuitattu parin palstan uutisilla. Se, mikä puolue myös Hollantina tunnetun maan vaalit voittaa, ei ole järisyttänyt muutakaan Eurooppaa.
Merkillisestä muutoksesta kertoo se, että tänään koko maanosa seuraa, miten tuon 17 miljoonan asukkaan maan vaaleissa käy.
Hollannin vaalit ovat ensimmäiset niistä tämänvuotisista kolmista vaaleista, jotka erityisesti mittaavat maanosan henkistä tilaa. Ranskassa äänestetään presidentistä huhti-toukokuussa ja Saksassa liittopäivien kokoonpanosta syyskuussa.
Hollannissa asetelma on karkeistettuna se, että vastassa on liberaali ja ulospäin suuntautunut Hollanti ja sen vaihtoehtona äärioikeistolainen ja vieraskammoinen Hollanti. Jälkimmäisen suuntauksen ykkösnimi on Vapauspuolueen eli PVV:n perustaja ja johtaja Geert Wilders.
Iso kysymys on se, nouseeko Wildersin puolue parlamentin suurimmaksi. Jos nousee, sillä voi olla huomattava esimerkkivaikutus äärioikeiston menestykseen Ranskassa ja Saksassa. Wildersin suosion hyytyminen taas voisi taittaa kärkeä oikeistopopulismilta muuallakin.
Yllättävää uutta jännitettä vaaleihin toi se, että Turkin ja Hollannin suhteet joutuivat tiukkaan hakaukseen vain muutama päivä ennen äänestystä teemasta, joka liittyy juuri maahanmuuttokysymykseen.
Wildersin teemat ovat tyypilliset eurooppalaiselle äärioikeistolle – mutta vielä astetta kovennettuna. Hän on ilmoittanut haluavansa sulkea Hollannin moskeijat ja asettaa Koraanin pannaan sekä estää maahanmuuton islamilaisista maista.
Äskettäin hän totesi, että osa maan marokkolaisista on saastaa. Muiden oikeistopopulistien tapaan hän haluaa maansa ulos EU:sta.
Hollannissa maahanmuuttajataustaisten osuus väestöstä on suuri. Yli viidesosa asukkaista on muita kuin etnisesti hollantilaisia, kuusi prosenttia muslimeja.
Vaikka Hollanti on historiansa aikana taitavasti sulattanut yhteen eri suunnista tulevia ihmisiä, ongelmiakin on tullut vastaan.
Populisteille tyypilliseen tapaan Wildersin lääkkeet ongelmien poistamiseksi veisivät tilannetta todennäköisesti pahemmaksi. Muslimimaahantulijoiden lojaliteetti Hollantia kohtaan tuskin kasvaisi, jos heidän uskonnonharjoituksensa tehtäisiin mahdottomaksi.
Tosiasiassa Wilders ei voi nousta Hollannissa valtaan. Mielipidemittausten mukaan VPP saattaa yltää suurimmaksi puolueeksi, mutta muut puolueet eivät lähde sen kanssa hallitukseen. Näin Wilders voi jatkaa räikeää linjaansa tästä eteenpäinkin joutumatta kantamaan vastuuta.
Mutkan kautta Wilders on tosin vaikuttanut myös uutta pääministerikautta hakevan oikeistoliberaalin Mark Rutten linjauksiin. Tämä totesi tammikuussa, että niiden ihmisten, jotka eivät hyväksy maassa noudatettavia arvoja, on parempi lähteä.
Epäilemättä Rutten tavoitteena oli vetää mattoa Wildersin alta. Poliittisena linjauksena kommentti sälytti vastuuta yhteiskuntarauhasta myös maahanmuuttajille, mikä ei vaatimuksena olekaan kohtuuton.