Euroopan unionin pakasteessa oleva perustuslaki näki tiistaina Helsingissä hetken päivänvaloa, kun Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende oli saapunut tapaamaan pääministeri Matti Vanhasta (kesk.).
EU-johtajat päättivät toissa viikonloppuna huippukokouksessa Brysselissä, että perustuslain jäähyä jatketaan, ja sen kohtaloa pohditaan vuoden 2008 loppuun saakka. Niinpä perustuslakikysymys ei nousse tärkeäksi teemaksi Suomen puheenjohtajuuskaudella, mutta epäilemättä siitä aiotaan keskustella.
Keskustelua perustuslaista kaipaa nimenomaan Hollanti, joka torppasi perustuslain kansanäänestyksessään viime vuonna. Uutta äänestystä Hollannissa ei pidetä.
- Ollakseni rehellinen, en näe tilannetta, jossa voisimme järjestää toisen kansanäänestyksen samasta perustuslaista, Balkenende sanoi Helsingissä tiistaina.
Balkenenden mukaan tästä on tärkeää vetää se johtopäätös, että perustuslakiluonnoksen sisältöä on muutettava, ja rajusti.
- Olen iloinen siitä, että hollantilaiset sanoivat, että tämä ei riitä, tarvitsemme enemmän, hän jatkoi.
Eurooppa sydämeen
Hollannin pääministerillä on selkeä käsitys siitä, kuinka EU:hun skeptisesti suhtautuvat kansalaiset saadaan kääntämään takkinsa.
- Nyt on tärkeää saada Eurooppa ihmisten sydämiin ja ajatuksiin, Balkenende visioi. - Meidän täytyy saada Eurooppa konkreettisemmaksi, osoittaa edistystä, selviä hankkeita ja selviä tuloksia, hän jatkoi.
Kansalaisiin vaikuttavia hankkeita ovat hänen mukaansa esimerkiksi energiapolitiikka, turvallisuus sekä työpaikkojen luominen. Samaa mieltä oli Vanhanen.
- Tarvitsemme konkreettisen Euroopan. Tarvitsemme tuloksia, jotta voimme näyttää Euroopan ihmisille, että EU voi tuottaa lisäarvoja hyvinvointiin, turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan. Näin ihmiset voivat ymmärtää, kuinka paljon enemmän voimme saavuttaa yhteistyöllä kuin toimimalla yksin, Vanhanen sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa.
Ei yksin
Hollanti ja Ranska
Balkenende muistutti myös, että on väärin keskittää keskustelu pelkästään perustuslain kansanäänestyksessä hylänneisiin Hollantiin ja Ranskaan.
- Jos ajatellaan, että ongelma on pelkästään Hollannin ja Ranskan, silloin ei löydetä oikeita ratkaisuja.
Pääministeri nosti esille esimerkiksi Britannian ja Puolan, jotka eivät ole tekemässä elettäkään perustuslain ratifioimiseksi.
- Mielestäni on erittäin selvää, että emme voi puhua enää tästä sopimuksesta. Tarvitsemme jotain enemmän ja sopimusta täytyy muuttaa. Tähän tarvitsemme kaikkien maiden yhteistyötä, Balkenende sanoi.
Suomi aikoo ratifioida perustuslain syksyllä, näillä näkymin viimeisenä EU-maana. Balkenende pitää Suomen päätöstä hyvänä esimerkkinä muille.
- On erittäin viisasta, että suomalaiset ottavat vastuunsa vain näyttääkseen mikä heidän kantansa asiasta on, Balkenende kiitteli. - Olen iloinen siitä, että Suomi on päättänyt jatkaa ratifiointiprosessia.