Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende kertoi keskiviikkona jättävänsä hallituksensa eronpyynnön kuningatar Beatrixille. Kolmen puolueen keskusta-oikeistolaisen hallituksen kausi kesti vain kolme kuukautta.
"Hedelmälliselle ja kestävälle yhteistyölle ei enää ole pohjaa hallituskoalition sisällä", Balkenende kertoi parlamentille. Kaksi ministeriä oli tätä ennen ilmoittanut eroavansa hallituksesta.
Kristillisdemokraattien, liberaalien ja Pim Fortuynin lista -puolueen (LPF) hallituksen kaatoi LPF:n sisäinen valtataistelu. Valta-asemasta puolueessa kamppailleet varapääministeri, terveysministeri Eduard Bomhoff ja talousministeri Herman Heinsbroek ilmoittivat aiemmin keskiviikkona eroavansa hallituksesta.
Useiden puolueiden edustajat vaativat keskiviikkona uusien vaalien järjestämistä mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Hallituskoalition puolueet saivat selvän enemmistön Hollannissa toukokuussa pidetyissä vaaleissa: puolueilla on 93 paikkaa 150-paikkaisessa parlamentissa. Vaaleja edelsi LPF-puolueen johtajan Pim Fortuynin murha.
Balkenenden hallitus vannoi virkavalansa heinäkuun loppupuolella. Eron myötä siitä tuli lyhytaikaisin hallitus Hollannissa toisen maailmansodan jälkeen.
Hollannin hallituskriisi on herättänyt pelkoja siitä, ettei Hollanti tässä tilanteessa kykene ottamaan kantaa EU:n itälaajentumiseen ensi viikolla Brysselissä pidettävässä huippukokouksessa. EU-johtajat kokoontuvat 24.—25. lokakuuta Brysseliin.
Hollannin ulkoministeriön edustaja sanoi kuitenkin keskiviikkona, että maan on selvitettävä kantansa ja mentävä huippukokoukseen vaikka sitten väliaikaisen hallituksen johdolla.
EU:n edustajat sanoivat keskiviikkona olevansa vakuuttuneita siitä, ettei Hollannin hallituskriisistä tule itälaajentumisen tukkoa.
Myös väliaikainen hallitus voi tehdä päätökset, jotka ovat tarpeen jäsenyysneuvottelujen saattamiseksi päätökseen kymmenen hakijamaan kanssa, sanoi Tanskan ulkoministeri Per Stig Möller keskusteltuaan laajentumiskomissaari Günter Verheugenin kanssa.
