Euroopan unionin painuessa historiansa vaikeimpaan kriisiin Ranskan kansanäänestyksen tuloksen seurauksena EU-johtajat korostivat maanantaina ratifiointiprosessin jatkamisen tärkeyttä. Hollannin kansanäänestyksen tulos keskiviikkona voi kuitenkin tehdä jo käytännössä lopun koko perustuslakihankkeesta.
Puheenjohtajamaa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker totesi, ettei halua tehdä diagnoosia, mutta perustuslakisopimus ei ole kuollut. Juncker valitti, että ranskalaisten perustuslain vastustajien kannat ovat olleet täysin ristiriitaisia, ja niistä on vaikea vetää johtopäästöstä.
EU-johtajat tunnustivat, että kansalaisten huolia on sekä unionissa että jäsenmaissa kuunneltu liian vähän. Globalisoitumisen haasteisiin on parasta vastata eurooppalaiselle tasolla, komission, neuvoston ja parlamentin puheenjohtajat uskoivat.
Junckerilla laaja
neuvottelukierros
"Meidän on kysyttävä itseltämme - kansallisten hallitusten, EU:n instituutioiden, poliittisten puolueiden, sosiaalipartnerien, kansalaisyhteiskunnan, miten voimme edistää tämän eurooppalaisen projektin parempaa ymmärtämystä. Se ei voi saada oikeutusta kuuntelematta kansalaisiaan", Juncker, komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja parlamentin puheenjohtaja Josep Borrell myönsivät.
Juncker tapaa tällä viikolla kaikki 25 EU-valtioiden johtajaa neuvotellakseen rahoituskehyksistä vuosille 2007-2013, mutta keskustelun aihe pakostakin muuttuu.
Joillakin tahoilla on toivottu, että edes rahoituskehyksistä päästäisiin sopimukseen tässä tilanteessa. Toivo on todennäköisesti turha, sillä Saksan vaalit tekevät sopimisen rahoista tässä vaiheessa hankalaksi.
Ranskan äänestystuloksen pelättiin karkottavan perustuslain tukijoita uurnilta Hollannissa, jossa perustuslain vastustajat ovat vielä selvemmin enemmistönä kuin Ranskassa. Poliitikot pyrkivätkin vielä viime hetkellä kannustamaan kannattajia vedoten Hollannin maineeseen ja asemaan.
"Maineemme riippuu siitä, mitä tapahtuu", pääministeri Jan Peter Balkenende sanoi. Kahden perustajajäsenen vastustaessa perustuslakia EU:ssa pidetään todennäköisenä, että sopimus julistetaan menetetyksi.
Puola ja Malta ilmoittivat maanantaina jatkavansa ratifiointiprosessia. Tshekin euroskeptinen presidentti Vaclav Klaus puolestaan vaati, että ratifiointiprosessi on pysäytettävä.
EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehillä on mahdollisuus tarkastella tilannetta kesäkuun 16. ja 17. päivinä pidettävässä huippukokouksessa, josta tulee näin kriisi-istunto. Sen jälkeen Britannian pääministerin Tony Blairin tehtävänä EU:n seuraavana puheenjohtaja on huolehtia siitä, miten käytännössä asiaa viedään eteenpäin.
Blair kannattaa
harkitsemisaikaa
Blair sanoi maanantaina, että EU tarvitsee harkitsemisaikaa, ja EU-johtajien on otettava kansalaisten pelot huomioon.
Ranskan ja mahdollisesti Hollannin kielteinen tulos auttaa Blairin irti omasta ongelmasta. Ensi kevääksi luvattua kansanäänestystä ei tarvitse järjestää vahvasti EU-vastaisessa Britanniassa, jos perustuslaki on jo sitä ennen kumottu.
Perustuslakisopimuksessa todetaan, että hallitusten ja valtioiden päämiehet kokoontuvat päättämään vuonna 2006, mitä perustuslailla tehdään, jos 20 jäsenvaltiota 25:sta on ratifioinut sen. Huippukokous osuu Suomen puheenjohtajakaudelle, sillä perustuslain on ollut määrä tulla voimaan marraskuussa 2006.
Perustuslaissa sovittuja tavoitteita voidaan toteuttaa myös viemällä läpi uudistuksia tavallista tietä. Päätöksenteko kuitenkin vaikeutuu selvästi, koska enemmistöpäätöksiä ei voi lisätä. Samalla se myös pitää parlamentin päätösvallan entisellään.