François Hollande voitti 2012 presidentinvaalin esitettyään vaihtoehdon tiukalle talouskurille. Linja on purrut huonosti. Nyt Ranska uhkaa valua kriisimaiden joukkoon.
Presidentti François Hollande tulee kuun puolivälissä olleeksi Ranskan johdossa tasan vuoden. Siinä missä hänen suosionsa oli vakaata ja korkeaa parin vuoden ajan ennen presidentinvaalia, valinnan jälkeen alamäki on ollut jyrkkä.
Tuoreimmassa mittauksessa enää 25 prosenttia kansasta on tyytyväinen presidentin toimintaan. Hollandeen tyytymättömiä taas on enemmän kuin hänen edeltäjäänsä Nicolas Sarkozyyn kertaakaan: 74 prosenttia kansalaisista. Lukemat ovat kehnoimmat, mitkä Ranskan presidentille on mitattu vuoden 1981 jälkeen. Hollanden voima yhteiskunnan uudistusten läpivientiin heikkenee koko ajan.
Viime vaiheessa presidentin suosion notkautti hallitusskandaali. Hollanden nimittämä ministeri Jerome Cahuzac joutui jättämään paikkansa veronkierron takia. Tapauksesta teki erityisen kuohuttavan se, että kyseessä oli talousvaikeuksissa olevan maan valtiovarainministeri.
Hollande on yrittänyt pyristellä irti tapauksesta toteamalla, että hallitus ei tunaroinut vaan sen yksi jäsen. Kansalaisia puolustelu ei ole vakuuttanut.
Syvästi pettyneitä ranskalaiset ovat Hollanden näyttöihin talouden nostajana. Presidenttikampanjassaan hän piti esillä vaihtoehtoa tiukalle talouskuripolitiikalle ja korosti työllistävää politiikkaa. Hän esimerkiksi lupasi palkata viiden vuoden aikana 60 000 uutta opettajaa.
Vielä vuodenvaihteessa presidentti lupasi vähentää työttömyyttä, mutta jo kaksi negatiivisen kasvun vuosineljännestä peräkkäin uhkaavat romuttaa tämänkin lupauksen. Ranskassa on todettu kitkerästi, että lisää väkeä palkkaa vain työvoimahallinto – työttömyyttä hoitamaan.
Pitääkseen Ranskan talouden raiteilla ja turvatakseen teollisuuden kilpailukyvyn Hollanden on täytynyt lähteä uudistuksiin, joita Ranskan sosialistit ovat lähinnä inhonneet. On jo tehty uudistus, joka mahdollistaa yrityksille työvoiman ja palkkojen sujuvamman sopeuttamisen kysynnän mukaan.
Korjausliikkeet eivät kuitenkaan johda nopeisiin vaikutuksiin tilanteessa, jossa Ranskan keskeiset vientimaat Espanja, Italia ja Kreikka ovat vielä syvemmällä talouskriisissä. Vientimarkkinoiden tilanteen ei voi olettaa nopeasti kohentuvankaan. Samalla nousee se uhkakuva, että myös Ranska valuu uutena maanosan pahimpien kriisimaiden joukkoon.
Sitä Euroopassa ei enää kukaan kaipaisi. Huoli on ilmeisen kova myös EU:n komissiossa, joka on viime viikkoina antanut periksi puhdasoppisesta talouskurinäkemyksestään. Merkkinä tästä talouskomissaari Olli Rehn totesi perjantaina, että Ranskan ja Espanjan tulisi saada kaksi vuotta lisäaikaa kutistaakseen budjettialijäämänsä alle kolmeen prosenttiin BKT:sta.
Talouskriisin seurauksena Ranskassa Kansallisen rintaman suosio on nousussa. Kansallismieliset populistipuolueet tarjoavat muuallakin kriisimaissa helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin.
Historiallisesti nationalismin jäljet Euroopassa ovat traagiset. Siksi Hollandenkin soisi onnistuvan.