Ranskan presidentti Francois Hollande pitää Kreikan uutta suunnitelmaa talousuudistuksista sekä vakavasti otettavana että uskottavana.
Hollande kuitenkin korostaa, että mitään päätöksiä ei ole vielä tehty.
Euroalueen virkamiehet käyvät läpi ja arvioivat parhaillaan Kreikan myöhään eilisiltana toimittamaa suunnitelmaa.
Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan Suomen taloudelliset vastuut Kreikassa eivät saa kasvaa kolmannen tukiohjelman myötä.
Muilta osin hän ei suostu ottamaan kantaa Kreikan kolmanteen tukiohjelmaan ja sen ehtoihin. Soinin mukaan syynä on se, että hän ei ole Etyj-kiireiden takia ehtinyt tutustua ohjelmaan.
Euromaiden valtiovarainministerien pitäisi huomenna päättää, voidaanko kolmatta tukiohjelmaa koskevat neuvottelut käynnistää. Sunnuntaille suunnitellut hätäkokoukset järjestetään vain, jos ratkaisua ei synny huomisessa euroryhmän kokouksessa.
Analyytikot: Kreikan suunnitelmassa on aineksia sopuun
Kreikan uudessa suunnitelmassa maan talousuudistuksista on aineksia lainasopuun, arvioi OP:n seniorianalyytikko Timo Hirvonen. Hänen mukaansa ehdotus vaikuttaa ensi tietojen valossa melko järkevältä.
Hirvonen sanoo, että Kreikka näyttäisi nyt tulleen kiistassa jonkin verran vastaan.
- Se on rohkaiseva merkki. Tässä saattaa olla niitä elementtejä, joilla asioista pystyttäisiin sopimaan.
Kreikan hakema kolmivuotinen sopimus olisi Hirvosen mielestä sopiva ajanjakso. Samoin lisälainapaketti olisi sen suuruinen "kuin Kreikka nyt tarvitseekin".
Aktian pääekonomisti Anssi Rantala näkee myös uuden suunnitelman vastaantulona velkojien aiempiin esityksiin. Siinä on Rantalan mukaan paljon elementtejä, joita velkojat ovat jo esittäneet neuvottelujen kuluessa.
- Uusi esitys on Kreikan puolelta selvästi aito yritys estää euroero. Kreikka on yrittänyt tulla niin paljon vastaan kuin sisäpoliittisesti on mahdollista, Rantala sanoo.
- Tässä on selvästi uudenlaista kiireen tajua Kreikan puolelta.
Pääekonomisti nostaa esille Kreikan suunnitelmasta arvonlisäverojen korotukset, suuremman leikkauksen puolustusmenoihin sekä julkisen talouden ylijäämätavoitteet. Ne ovat asioita, joita velkojat ovat ajaneet.
Rantala kuitenkin uskoo, että tasapainoiseen ratkaisupakettiin tarvitaan uusien sopeutustoimien ja lähivuosien lisärahan lisäksi velkajärjestelyä.