Jyrkkä vastakkainasettelu tulee sävyttämään Ranskan presidentinvaalien toista kierrosta. Nicolas Sarkozyn jatko on pitkälti kiinni äärioikeiston kannattajista.
Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros sunnuntaina sujui siinä mielessä ennakko-odotusten mukaisesti, että toiselle kierrokselle tiensä raivasivat sosialistien ehdokas François Hollande sekä istuva presidentti, keskustaoikeistolaisen UMP:n Nicolas Sarkozy. Tosin herrojen välinen ero oli pienempi kuin mitä viimeiset ennen vaaleja julkistetut mielipidemittaukset enteilivät.
Vaalien suurin voittaja oli äärioikeiston ehdokas Marine Le Pen. Hän johdatti puolueensa historialliseen 18 prosentin äänisaaliiseen. Sitä voidaan nimittää ranskalaiseksi jytkyksi.
Näin Sarkozyn jatko on pitkälle kiinni siitä, miten äärioikeistoa nyt äänestäneet tulevat käyttäytymään vaalien toisella kierroksella toukokuun kuudentena päivänä.
Mielipidemittausten mukaan enemmistö äärioikeiston kannattajista tukee Sarkozyä. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä uudelleenvalinnan varmistamiseen.
Ranskassa on pitkään ilmennyt laajaa tyytymättömyyttä Sarkozyä kohtaan. Hänen talouspolitiikkaansa on arvosteltu, onhan Ranskan valtiontalous vahvasti alijäämäinen ja työttömyysluvut korkeat. Tyytymättömyys ei kuitenkaan vielä tarkoita sitä, etteikö häntä saateta valita presidentiksi uudelleen.
Sarkozytä pidetään erinomaisena puhujana. Poliittisissa linjauksissaan hän on luova peluri, joka kykenee vaihtamaan takkiaan kuin kameleontti väriään. Tämän vuoksi hän haluaisi kohdata Hollanden televisiossa kolmesti ennen vaaleja. Sen, minkä Sarkozy häviää poliittisessa vakuuttavuudessaan, hän korvaa sujuvalla sanankäytöllään.
Hollande puolestaan on pidättyväisempi, perinteisempi politiikan arkityöläinen. Hollandenkin on kyettävä vakuuttamaan uusia äänestäjiä.
Todennäköisesti hän tulee saamaan valtaenemmistön äärivasemmiston ehdokkaan Jean-Luc Mélenchonin uusjakoon tulevasta yli 11 prosentin äänisaaliista.
Heti ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen tehdyn mielipidemittauksen mukaan Hollande olisi lyömässä Sarkozyn prosentein 54–46.
Ennakkoasetelmat lupaavat repivää toista toista vaalikierrosta. Ranska tulee jakautumaan vielä enemmän kahtia kuin ensimmäisellä kierroksella.
Jos gallup-luvut heittävät, kuten ensimmäisellä kierroksella, lopputulos voi olla kumminpäin tahansa.
Sarkozy aloitti jo äärioikeiston kosiskelun korostamalla näiden hellimiä teemoja, kuten maahanmuuton rajoittamista ja taistelua ranskalaisten työpaikkojen ulkomaille siirtymistä vastaan.
Hollande puolestaan painottaa muutosta, presidentin merkitystä kansakuntaa yhdistävänä voimana sekä työllisyyttä.
Käy Ranskan vaaleissa kuinka tahansa, sillä on suuri merkitys koko Euroopalle. Viime vuosina päätöksenteko EU:ssa on pitkälti nojannut siihen, mitä Ranskan ja Saksan johtajat kykenevät sopimaan keskenään.
Vaalikamppailun aikana ranskalaisille on luvattu, että EU:n vakaussopimus pannaan uusiksi. Vaalikentillä tämän voi luvata. Eri asia on, mitkä ovat vaihtoehtoja siinä tilanteessa, kun todellisia ratkaisuja tehdään.