Enemmistö suomalaisista taitaa olla sitä mieltä, että elämme viheliäisessä holhousyhteiskunnassa. Sen käsityksen saa, kun lukee mitä vain netin valituspalstaa.
Samoilla foorumeilla kirotaan kukkahattutätejä. Kummallista. Kukkahatut ovat yleensä ihan nättejä ja tädit enimmäkseen mukavia.
Viereenkirjoittanut on kironnut lauman mukana holhousyhteiskuntaa. Nyt pitää ottaa vähän takaisin. Ei tämä kansa holhoamatta pärjää. Siitä seuraavaksi muutamia perusteluja.
Viinan on oltava sen verran kallista, että keskipalkkaistakin edes pikkuisen kirpaisee Alkon kassalla. Kun seurustelujuomien hintaa viimeksi laskettiin, vaikutus näkyi kuolleisuustilastoissa saakka.
Samasta syystä nelosolutta ja viiniä ei tarvita ruokakaupan hyllylle. Alkosta nekin juomat saa asiantuntevan palvelun kera.
Korkokaton asettaminen pikavipeille on oikea ratkaisu. Jos joku on valmis lainaamaan toistuvasti rahaa lähes tuhannen prosentin vuosikorolla, häntä pitää holhota.
Holhoamista taitaisivat tarvita raha-asioissaan muutkin kuin pahimmassa vippikurimuksessa kamppailevat: tuoreen tutkimuksen mukaan vain puolet suomalaisista tietää, mitä tarkoittaa lainamarginaali.
On muotia moittia lastensuojelutyötä tekeviä. Joko tämä väki ei ole liikkeellä ajoissa tai sitten he riistävät täysin syyttä lapset onnellisista perheistä ja uhrautuvilta vanhemmilta.
Vanhemmuuteen tarvittaisiin kypsyystesti. Kun 12-vuotias saa itse päättää kotiintuloaikansa ja äiti ostelee vähän sidukkaa teinilapsikaverilleen ollakseen heidän silmissään hyvä tyyppi, pitäisi holhousta vain koventaa.
Lapsia pitää holhota, ja päävastuun siitä kantavat vanhemmat. Holhousta ja neuvoja vailla ovat myös ne vanhemmat, jotka sysäävät vastuutaan opettajille ja yhteiskunnalle.
Itseään etsivä nuori tarvitsee holhousta. On oikein, että etsivä nuorisotyö koputtelee peräkamariinsa linnoittautuneen koulupudokkaan ovelle ja katkaisee hyvässä vauhdissa olevan syrjäytymiskehityksen.
Ylinopeussakon maksaminen on kuin rahaa repisi. Keljuttaa kunnolla, ja niin pitääkin. Sananmukaisesti: tyhmyydestä sakotetaan.
Oulussakin sateli viime viikolla vähän reippaammasti lunta, ja kaaos Pohjantiellä oli valmis. Romuralliin mahtui mukaan epäilemättä kokemattomuutta ja sattumien summia, mutta varmasti myös röyhkeää itsekkyyttä.
Autoileva suomalainen tarvitsee holhoojansa. Laki ja liikennesäännöt eivät riitä. Myös niiden noudattamista pitää valvoa.
Tarvitsisimme nykyistä tiukempaa holhousta jopa syömisessä, sillä lihavuussairauksista maksavat kalliisti kaikki. Tietoa asiasta on, mutta rohkeutta oikeisiin päätöksiin ei. Vähärasvainen vaihtoehto on usein täysrasvaista kalliimpi, sokerieines tuoretta tomaatti halvempi.
Innostuminen on hienoa, mutta joskus sitä pitää rajoittaa yhteisen edun nimissä. Sääntöjä ja valvontaa tarvitsevat niin itseoppineet lentokoneen rakentajat, hurmioituneet rantarakentajat kuin metsästyksen rajoittamattomaksi jokamiehenoikeudeksi mieltävät eräsankarit.
Eikä kolumnia ilman Talvivaaraa. Suurella rahalla luontoa muuttavat ja työpaikkoja luovat ne vasta holhousta tarvitsevatkin. Kymmenet Talvivaaran saamat huomautukset kertovat, että toiminnan valvojilla on asiassa suuri vastuu.
Kainuun ely-keskuksen viranhaltijoita on syytetty hampaattomuudesta ja sormien läpi katsomisesta. Kaivostoiminnankin säännöt pitää pystyä laatimaan sellaisiksi, että vääränlainen inhimillinen vaikutus jää päätöksenteosta pois.
Kun tulkinnanvaraisuudet karsitaan, kansalaiset voivat yksiselitteisesti todeta, noudattaako kaivosyhtiö lakeja ja lupaehtoja vai ei.