Gerard Auibeb piirtää paperille tulen, koska tuli on tarkoittanut hänen isovanhemmilleen elämää. Eläimet, perhe ja perinteet piirtyvät myös 19-vuotiaan namibialaiseen alkuperäiskansaan, haikomiin kuuluvan Gerard Auibebin paperille.
"Luulin, että haikomit ovat eristynyt kansa. Oli yllätys huomata, kuinka monet asiat yhdistävät meitä ja saamelaisia", Auibeb toteaa.
Saamelaiset Rauni Äärelä ja Rauna Rahko saapuivat Outjon kaupunkiin Pohjois-Namibiaan kesäkuun lopussa tapaamaan paikallisen alkuperäiskansan, haikomien, nuoria. Saamelaiset järjestivät nuorille työpajan, jossa namibialaisnuoret piirsivät miellekartan elämästään ja valokuvasivat heille tärkeitä asioita.
Joulukuussa Joutsan saamelaisnuoret osallistuivat samanlaiseen työpajaan. Haikom- ja saamelaisnuorten valokuvista kootaan syksyllä näyttely Inariin.
Työpajan ohella Äärelä ja Rahko kertoivat namibialaisille alkuperäiskansojen oikeuksista ja kansainvälisen yhteisön roolista alkuperäiskansojen suojelijana.
"Haikomit eivät ole ongelmiensa kanssa yksin. Kaikkialla maailmassa alkuperäiskansat jakavat samoja perinteitä ja ongelmia", Rahko sanoo. Hän toimii saameparlamentin kielisihteerinä ja oli mukana kehittämässä YK:n yleiskokouksessa syksyllä hyväksyttyä alkuperäiskansojen julistusta. Kaikki namibialaiset lehdet lukevalle ja parlamentin istunnot katsovalle Gerard Auibebille alkuperäiskansojen yhteisö ja oikeudet olivat uusia asioita.
"Kukaan ei ole aiemmin kertonut, kuinka voisimme puolustaa ja taistella kulttuurimme puolesta."
Rauni Äärelä ja Rauna Rahko halusivat jakaa saamelaisyhteisön oppeja eteenpäin.
"Toivon, että nuoret ymmärtävät työpajan jälkeen, että on mahdollista säilyttää alkuperäiskansan identiteetti modernissa maailmassa", Rahko huomauttaa. "Menestyminen elämässä ei tarkoita oman kulttuurin hylkäämistä."
Oikeus maahan
ja elämäntapaan
Saameparlamentissa poliitikkona toimiva Äärelän mukaan nuorten on taisteltava sen puolesta, etteivät muut hyväksikäytä heidän perinnetietoaan ja -kulttuuriaan.
Esimerkiksi Namibiassa asuvan alkuperäisväestön, san-kansan, kasvitietämystä on käytetty hyväksi länsimaihin myytävissä tuotteissa ilman, että kansa on saanut korvausta perinnetiedostaan.
Myös san-kansan käsitöitä myyvät muut kuin alkuperäisväestöön kuuluvat ihmiset.
Saamelaisia ja san-kansaa yhdistävät alkuperäiskansan oikeus maahan ja perinteiseen elintapaan. Haikomit hallitsivat aiemmin aluetta, jolla sijaitsee nyt Namibian suurin kansallispuisto ja turistikohde, Etosha Park. Hallitus ajoi alkuperäiskansan pois tämän vuosituhansia käyttämiltä mailta.
Haikomit kansoittavat nyt Outjon kaupungin liepeille syntyneitä hökkelikyliä. Niissä rakennukset on kyhätty ruosteisista pellinpalasista eikä lämmintä vettä tai viemäröintiä ole. Sosiaaliset ongelmat hökkelikylissä kasvavat, kun nuorille ei ole töitä eikä mielekästä tekemistä.
Gerard Auibebin mukaan haikomien kaksi suurinta ongelmaa ovat, että kukaan ei puhu kansan puolesta maan parlamentissa ja että haikomat ovat huonosti koulutettuja.
"Meidän nuorten pitää kouluttautua ja taistella oikeuksiemme puolesta hallituksessa. Synnyin köyhyyteen, mutta en aio antaa kansamme pysyä ikuisesti köyhyydessä", asianajajaksi haluava Auibeb sanoo. Hän haluaisi tulevaisuudessa perustaa saameparlamenttia vastaavan elimen haikomeille.
"Opin saamelaisilta, että Etosha on meille kuuluvaa maata, jossa esi-isämme ovat eläneet. Meidän pitäisi hallita aluetta."