Hoivayrittäjyys kasvaa selkeästi Suomessa. Pohjois-Suomessa uusien hoiva-alan yrittäjien menestys riippuu kuitenkin pitkälle kuntasuhteista ja kuntien halukkuudesta solmia ostopalvelusopimuksia.
Terveyshallinnon ja -talouden laitoksen johtaja Sari Rissanen Kuopion yliopistosta sanoo, että kuntasidonnaisuuden merkitys kasvaa sitä mukaa mitä pohjoisemmaksi Suomea mennään. Sen sijaan rikkailla alueilla Etelä-Suomessa kuntasuhteet eivät ole niin merkityksellisiä, koska alueella on varakasta väestöä, jolla on mahdollisuus maksaa tarvitsemastaan hoidosta.
"Pohjoisessa on pienellä eläkkeellä eläviä vanhuksia, joiden reaaliomaisuuden arvo ei ole suuri. Ja vaikka omaisuutta on, sitä halutaan perinteisesti jättää jälkipolville perinnöksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, koska tulotaso kasvaa koko ajan ja kun vielä aatemaailma perinnön suhteen muuttuu, ihmiset ovat valmiita maksamaan omasta hoidon tarpeestaan. Näin käy myös Pohjois-Suomessa", ennakoi Rissanen.
Kuntasuhteiden ohella alkavien hoiva-alan yrittäjien ongelmia ovat tyypillisesti yritystoiminnan rahoitus ja yrittäjyysosaaminen. Sari Rissasen mukaan yrittäjiksi siirtyviltä hoiva-alan ammattilaisilta puuttuu usein yritystoiminnan vaativa markkinoinnin ja liiketalouden osaaminen.
Esimerkiksi kotihoitoa ja lasten päivähoitoa
Stakesin tilastojen mukaan jopa neljäsosa hoivapalveluista on järjestöjen ja yksityisten yrittäjien tuottamia. Sari Rissasen mukaan järjestöt ovat vielä toistaiseksi keskeisempi toimijakenttä.
"Kaikista hoiva-alan palveluntuottajista yrityksiä on minun arvioni mukaan noin kymmenen prosenttia, mutta määrä kasvaa koko ajan. Erityisesti lisääntyvät yksityiset kotihoitoon, lasten päivähoitoon ja asumispalveluihin liittyvät palvelut."
Tyypillinen hoivayrittäjä on julkiselta sektorilta tuleva nelikymppinen nainen, jolla on alaltaan vankka käytännön osaaminen.
"Uudet yrittäjät sopivat hyvin samaan muottiin. He ovat naisia, jotka ovat tympääntyneet työhönsä julkisella sektorilla ja lähtevät yrittäjiksi. Julkiselta sektorilta siirtyy myös työntekijöitä yksityisten palvelujen puolelle", toteaa Rissanen.
Kunnat etsivät
jo yrittäjiä
Konkreettisia työkaluja hoiva-alan yrittäjille -kirjan yhdessä Sirkka Sinkkosen kanssa kirjoittaneen Sari Rissasen mukaan yksityinen hoivayrittäjyys ei ole niinkään syrjäyttämässä julkisia palveluja, vaan pikemminkin tulossa niiden rinnalle. Suomenkin keskieurooppalaistuessa hoiva-alalle tulee enemmän toimijoita ja ala muuttuu monijakelujärjestelmäksi, jossa palveluja tuottavat julkisen sektorin ohella muun muassa juuri järjestöt ja yksityiset yrittäjät.
Rissanen sanoo, että etenkin Pohjois-Suomessa kuntien raja-alueilla yrittäjyys alkaa olla ainoa vaihtoehto palvelujen tuottamiseksi. Monille kunnille esimerkiksi kotipalvelun tai kotisairaanhoidon tuottaminen syrjäkylille on järkevintä yrittäjyyspohjalta.
"Kunta ei halua lähteä levittämään julkisia palveluja syrjäseuduille, vaan ostaa ne mieluummin yrittäjältä. Osa kunnista jo suorastaan etsii yrittäjiä palvelutarpeeseensa."
