Hoivakotiskandaalin syövereihin ajautunut Esperi Care nostatti vanhusten hoivakotipalvelujen ongelmat näyttävästi julkiseen keskusteluun. Skandaalin laajentuessa yrityksen toimitusjohtaja erosi, mutta asia ei jää tähän.
Revohkan seuraukset ovat huomattavasti laajemmat, kun kävi ilmi, että myös suurimmalla yksityisellä hoivapalveluyhtiöllä Attendolla on ollut samankaltaisia ongelmia kuin Esperillä. Hoitohenkilöstöä on työmäärään nähden paikoin liian vähän, mikä on johtanut puutteelliseen hoitoon.
Tilanne on huolestuttava, sillä nyt ounastellaan, että esillä olisi vasta jäävuoren huippu. Paljastusten hyvä puoli on se, että keskustelu hoitokotien palveluista, vanhushoidon tilasta ja tulevaisuudesta, kilpailutuksesta, kuntien vastuusta ja valtiovallan toimista on päässyt vauhtiin.
SDP on koko opposition tukemana kertonut harkitsevansa välikysymystä vanhustenhoidon tilanteesta. Vaalivoittoa kärkkyvä SDP saa kuin tarjottimella vahvan vaaliaseen, sillä nykyinen hallitus kevensi säästöjen nimissä edellisen hallituksen vaivalla laatimaa vanhuspalvelulakia.
Hallitukselle tilanne on tukala, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta maakunnille siirtävä hallinnollinen uudistus voi herkässä tilanteessa kaatua. Samaan aikaan eduskuntavaalit painavat päälle.
Sote-maakuntauudistuksessa yksityisille toimijoille on tarkoitus avata julkisen sektorin rinnalla mahdollisuus sote-palvelujen järjestämiseen. Tämä on ollut kokoomukselle tärkeä asia. Hoivayritysten paljastuneet laiminlyönnit ovat nyt myrkkyä puolueen tavoitteille. Sote-uudistus leventäisi myös vanhushoidon hartioita, mutta sokkiuutiset laiminlyönneistä ja asiakasturvallisuuden vaarantumisesta voivat säikäyttää äänestäjiä.
Tilanne on vaikea, sillä kohuista huolimatta hoivapalveluiden ulkoistukset jatkuvat. Kunnat eivät pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen, vaan asumis- ja hoivapalvelujen ostaminen julkisen sektorin ulkopuolelta lisääntyy.
Kasvun mahdollisuuden ovat haistaneet myös kansainväliset pääomasijoittajat, sillä kunnat ostavat yksityisiltä yrityksiltä palveluja useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Ristiriita syntyy siitä, kun pääomasijoittajat haluavat kovaa tulosta, mutta maksaja edellyttää säällistä hoitoa. Kestämätön tilanne on verosuunnittelu, jossa verottaja jää lopulta nuolemaan näppejään, kun tulot kotiutetaan veroparatiiseihin.
Yksityistetyissä palveluissa ensisijainen valvontavastuu on kunnilla. Valvontaa ei voi jättää pelkästään omavalvonnan varaan. Jos valitukset palveluntarjoajalle tai kunnalle eivät tuota tulosta, seuraava porras on aluehallintovirasto, joka voi asettaa kunnalle sopimussakon.
Viime kädessä sosiaali- ja ter-veysalaa valvova Valvira voi puuttua asiaan ja jopa keskeyttää toiminnan. Palautteella pitäisi kuitenkin olla suurempi vaikutus, jotta hoitovalituksilta vältyttäisiin.
Vanhuspalveluiden arvokeskustelu on paikallaan, ja nyt se joudutaan väistämättä käymään.