Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten tekemä päätös hoivapaikkojen ostamisesta Oulun lähikunnasta jakaa mielipiteitä myös lautakunnan sisällä, vaikka lopullinen päätös tehtiin yksimielisesti. Lautakunnan jäsenten mukaan nyt valittiin kahdesta pahasta pienempi.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Terhi Närhi (sdp.) kritisoi, ettei tilaaja-tuottaja -mallissa huomioida eettisiä asioita. "Tässä päätöksessä ei ole huomioitu vanhusten ja omaisten yksilöllisiä tarpeita juuri ollenkaan. Omaisten reagointi asiaan on täysin oikeutettua."
Närhen mukaan lautakunnan jäsenille oli luvattu, että asioista keskustellaan niiden vanhusten omaisten kanssa, joita päätös koskee, ja päätöksissä huomioidaan yksilölliset tarpeet. Käytännössä omaiset saivat tiedon hoitopaikasta täytenä yllätyksenä.
"Päätös oli hyvä, mutta tiedottaminen asiasta epäonnistui täysin", sanoo Jouni Pitkänen (kesk.).
Kaleva tavoitti lautakunnan kolmestatoista jäsenestä kahdeksan. Kaksi lautakunnan jäsentä ei osallistunut tämän asian päättämiseen esteellisyyden vuoksi
Sosiaali- ja terveyslautakunta teki omaisten tunteita kuohuttaneen päätöksen pakon edessä, sillä tarvittavia hoivapaikkoja ei Oulussa ja Oulun lähiseudulla ole tarjolla. Lokakuussa lautakunta päätti ostaa kaikkiaan 195 hoivapaikkaa, joista kolmekymmentä sijaitsee Muhoksella, reilun kolmenkymmenen kilometrin päässä Oulusta.
"Oulun seudun tilanne on sikäli erikoinen Etelä-Suomeen verrattuna, sillä täällä hoivapalveluiden tarjoajia ei ole, ja tämä on suuri ongelma", Pitkänen sanoo.
Pitkäsen lisäksi monet valtuutetut toivoivat, että palveluiden kilpailuttaminen toisi alalle lisää yrittäjiä. Suurin paine kohdistuu erikoissairaanhoidossa oleviin vanhuksiin, jotka odottavat siirtoa. He ovat niin sanotuilla sakkopaikoilla, ja sakkojen maksamiseen kaupungilla menee pahimmillaan miljoona euroa vuodessa.
"Tällä rahalla voisimme ostaa uusia hoivapaikkoja muualta", sanoo lautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää (vas.).