"Lähes kaikissa hoitovahingoissa on sivujuonteena henkilöstön käytös ja kohtelu. Varsinaiset hoitovirheet ovat kuitenkin enemmänkin lääketieteellisiä", näin arvioi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylilääkäri Aulikki Wallin. Wallinin mukaan hoitovireet johtuvat pääosin epäonnistuneesta terveyspolitiikasta, palvelujärjestelmän suunnitteluvirheistä ja riittämättömistä resursseista.
Virheiden taustalla ovat yksilön ominaisuudet, kuten koulutus, ammattitaito, kokemus, motivaatio, vireystekijät sekä psyykkinen ja fyysinen työkyky.
Virheitä ovat Wallinin mielestä myös hoitoon pääsyn epäämiset, diagnoosi- ja menettelyvirheet, laiminlyönnit ja viiveet sekä huolimattomuus ja valvonnan laiminlyönnit. "Myös virheet viestinnässä sekä informaatio ja dokumentaatio ovat niitä, jotka aiheuttavat niitä", Wallin lisäsi. Hän määrittelee virheeksi, kun hoito on merkittävä hyväksyttävän tason alitus potilaan hoidossa. Samoin jos hoitovirhe on hoito-organisaation tai hoitohenkilökunnan toiminnasta potilaalle aiheutunut haitta. "Se voi johtua vaikka odotusajasta. Komplikaatiot eivät kuitenkaan ole hoitovirheitä", Wallin huomauttaa.
Hänen mukaansa Suomessa hoitovirheistä on vähän tietoa, koska kattava tutkimus asiasta puutuu. Yksittäiset tutkimukset ovat valitettavasti pieniä ja tehty huonoilla materiaaleilla. Epäsuoraa tietoa saa sairaaloiden poistoilmoituksista ja valtakunnallisista hoitorekistereistä
Tyytymätön potilas kantelee myös terveydenhuollon valvontaviranomaisille tai laillisuusvalvontaan. Potilas hakee myös korvausta potilasvakuutuksesta tai laittaa alkuun vahingonkorvausmenettelyn sekä käyttää hyväkseen kuluttajansuojaa. "Ottaa jopa yhteyttä poliisiin", Wallin kertoi hoitovirheen aiheuttamista toimenpiteistä potilaan kannalta.
Ylilääkäri Aulikki puhui perjantaina Oulussa oikeus- ja lääninlääkärien neuvottelupäivillä.