"Valtio ei voi sysätä vastuuta terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä kokonaan kunnille. Julkinen valta on vastuussa perusoikeuksien toteutumisesta ja sen on huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua tehtävistään", sanoi STTK:n lakimies, varatuomari Irma Pahlman Oulussa torstaina.
"Ensi kädessä järjestämisvastuu on kunnilla. Niiden tulisi priorisoida terveydenhuollon tarpeet tämän päivän vaatimusten mukaisesti, mutta myös valtion on budjetissa turvattava riittävät resurssit sosiaali- ja terveyssektorille", totesi Pahlman, joka on tehnyt väitöskirjan potilaan oikeuksista. Hän puhui Oulussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kipuseminaarissa.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on useissa yhteyksissä voimakkaasti painottanut kuntien vastuuta terveydenhuollon palvelujen turvaamisessa. Varatuomari Pahlman korosti vastuun pallottelemisen sijasta avointa keskustelua perusoikeuksien toteutumisesta.
"Tämä on meillä eräänlainen avaamaton lehti, sillä asiasta on keskusteltu aivan liian vähän. Kuntien ja valtion työnjakoa ei ole riittävästi selkiinnytetty", Pahlman sanoi.
Vaikka potilaan oikeudet ja terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuudet on kirjoitettu moniin lakeihin ja sopimuksiin, Irma Pahlmanin mukaan käytännössä vain harvat potilaat kykenevät valvomaan oikeuksiaan. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava esimerkiksi se, että yksityiset ja julkiset palvelut eivät jakaannu A- ja B-luokan palveluiksi eikä maahan synny kansalaisten tasa-arvoa vaarantavia suuria alueellisia eroja.
Laki velvoittaa
hoitamaan kipua
Irma Pahlman korosti, että kipupotilailla on lakiin perustuva oikeus hyvään hoitoon ja kärsimyksen lievitykseen.
Vaikka terveydenhuollolla on juridinen velvollisuus järjestää kipupotilaille asianmukaiset palvelut, käytännössä hoitopulmat ovat monissa sairaanhoitopiireissä yleisiä ja potilaille aiheutetaan tarpeetonta tuskaa ja kärsimystä.
Erikoislääkäri Voitto Järvimäen mukaan potilaita pompotetaan ja kierrätetään erikoisalalta toiselle, jonot ovat pitkiä ja hoidon ja kuntoutuksen viivästyminen johtaa kivun kroonistumiseen ja psykososiaalisten ongelmien kasaantumiseen. "Liian usein potilas jää odottelemaan toimenpiteitä, jotka toteutuvat aivan liian myöhään tai pahimmassa tapauksessa eivät toteudu lainkaan."
Esimerkiksi syöpä, joka on länsimaissa toiseksi yleisin kuolinsyy, aiheuttaa noin 50 prosentille vaikeita kipuja. "Viimeisen elinviikon aikana 90 prosenttia kärsii vaikeista kivuista."
Noin puolella miljoonalla suomalaisella on nivelrikko, ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat noin 4,5 miljoonaa sairauspäivärahaa vuodessa.
"Pienillä vauvoilla ja etenkin keskosilla kivun vaimennusjärjestelmä toimii heikommin kuin aikuisilla. Huonosti hoidettu kipu vaikuttaa heidän persoonallisuuteensa ja käyttäytymiseensä koko loppuelämän", Järvimäki varoitti.