Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (Teo) ylilääkäri Aulikki Wallin pelkää, että hoitotakuu aiheuttaa hallintoriitoja ja lisää kanteluiden määrää eri viranomaisille.
Jos leikkausta tarvitseva potilas ei pääse hoitoon lain edellyttämässä määräajassa ja käy leikkauksessa yksityissairaalassa, kuka maksaa laskun?
Kuopiossa tällainen tapaus on jo puitu. Leikkausjonoon juuttunut sepelvaltimopotilas laskutti yksityissairaalassa tehdystä ohitusleikkauksesta kaupunkia. Kaupunki kieltäytyi maksamasta, mutta lopulta taipui pakon edessä ja korvasi potilaalle kustannukset.
"Jos hoitotakuun haasteeseen ei pystytä vastaamaan, kaikki kantelut lisääntyvät", Wallin sanoi keskiviikkona Pohjolan lääkäripäivillä.
Perusterveydenhuollossa määräajat tuottavat eniten tuskaa lääkäripulasta kärsiville kunnille, joita on Pohjois-Suomessa paljon. Erikoissairaanhoidossa pisimmät jonot ovat kaihikirurgiassa, tekonivelleikkauksissa ja kuulokojesovituksissa.
Terveydenhoitoa koskevia kanteluja tehdään noin 1 500 vuodessa. Suurin osa ratkaistaan lääninhallituksissa. Teo käsittelee vaikeimmat kantelut, joissa epäilty hoitovirhe on johtanut potilaan kuolemaan tai vammautumiseen. Näitä kanteluja tulee noin 300 vuodessa.
Lääninhallituksissa käsittelyajat ovat 6-12 kuukautta. Teo:ssa laajaa selvittelyä vaativa kantelu voi viipyä jopa kaksi vuotta.
"Tarvitsimme kaksi-kolme kertaa enemmän työvoimaa. Meitä on nyt nelisenkymmentä. Lisää resursseja on tulossa, mutta samalla lisääntyy myös tehtävien määrää", Wallin kertoi.
Kiire ja uupumus
näkyvät kanteluissa
Aulikki Wallinin mukaan hoitotyön kiire ja työntekijöiden uupumus, pitkät työvuorot ja henkilökuntapula näkyvät selvästi kanteluissa.
"Terveydenhuollossa tehdään töitä kapasiteetin ylärajoilla. Jos hoitaja on niin väsynyt, että tekee hoitovirheen, vika on päättäjässä, joka ei ole järjestänyt tarpeeksi työvoimaa."
Hoitovirheiden asiallinen selvitys on Wallinin mukaan kaikkien osapuolten yhteinen etu.
Läheskään kaikki virheet eivät selity lääkärin tai hoitajan yksittäisillä teoilla tai laiminlyönneillä. Riski on tavallista suurempi kiireisessä päivystystyössä, jossa ei ole riittävästi avustavaa henkilökuntaa ja mahdollisuutta röntgen- ja laboratoriotutkimuksiin.
"Syyllisen jahtaamisen sijasta pyrimme syiden selvittämiseen. Sitä kautta toivottavasti myös hoitovirheet vähenevät", Wallin sanoi.
Teo voi tarvittaessa rajoittaa terveydenhuollon työntekijän ammatinharjoittamisen oikeutta tai ottaa sen pois. "Näitä tulee vähän toistakymmentä vuodessa. Teo:n ratkaisuista voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen."
Tappouhkauksia ja
päivittäisiä haukkuja
Teo:lla on noin 300 ulkopuolista asiantuntijaa, joiden antamien lausuntojen varassa ratkaisut usein tehdään.
Avoimuusperiaate on johtanut hankaliin tilanteisiin, kun kielteisestä päätöksestä kiivastuneet potilaat ovat ovat papereista nähneet asiantuntijan nimen ja uhkailleet heitä.
Osansa saavat myös Teo:n työntekijät. "Olen tehnyt tätä työtä kolmetoista vuotta. Tappouhkauksia on tullut, ja joka päivä saa kuulla, ettei osaa mitään"; Wallin kertoi.
"Pyrimme pitämään huolta myös terveydenhuollon henkilöstön oikeusturvasta, mikä synnyttää korpinsilmäsyndroomaa ja päästään sanomaan, ettei korppi korpin silmää noki."