Oulu Hoitotakuun aikataulussa pysyminen vaatii Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä arviolta 7-8 miljoonan euron lisärahoituksen ennen ensi vuoden maaliskuuta.
"Meillä on jonossa noin 4 600 potilasta, jotka ovat odottaneet hoitoon pääsyä yli puoli vuotta. Tämä potilasjono pitäisi purkaa pois ennen hoitotakuun tuloa", johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei ole ainoa, jossa parhaillaan lasketaan lisärahoituksen tarvetta. Esimerkiksi Pirkanmaalla kunnille on tulossa noin 17 miljoonan euron lisälasku ja HUS-piirissä 38 miljoonaa.
Lauri Nuutisen mukaan kyse ei ole vain miljoonista, vaan myös lisätyön tekijöistä. "Suurin ruuhka on kirurgian alueella polvi- ja lonkkaleikkauksissa sekä käsi- ja plastiikkakirurgiassa. Pullonkaula-alueet ovat meillä hyvin tiedossa, mutta jonojen purkamisessa on omat vaikeutensa. Resursseja ei voida siirtää erikoisalalta toiselle, esimerkiksi lastenlääkärit eivät voi leikata sappipotilaita."
Ortopediassa lisäpaineita aiheuttaa se, että lonkka ja polvinivelleikkauksia on tehty Oysissa jo niin pitkään, että potilaista noin 200 jonottaa jo uusintaleikkaukseen, jonka tekeminen tavallista työläämpää ja vie enemmän aikaa. Ortopedian jonon purkaminen vaatisi Lauri Nuutisen mukaan uuden leikkaustiimin ja leikkaussalin nykyisten lisäksi sekä lisää vuodepaikkoja.
"Uusi lyhki-yksikkö on suunnitteluvaiheessa, mutta se ei ehdi tähän ruuhkaan, sillä se saadaan käyttöön vasta vuoden 2007 loppuun mennessä", Nuutinen sanoo.
Leikkauspotilaiden lisäksi noin 800 huonokuuloista pohjoissuomalaista on odottanut yli puoli vuotta kuulokojetta. Jonoa on myös muun muassa sydämen johtoratatutkimuksiin.
Jonoja puretaan
myös ostopalveluilla
"Jonoissa olevilla potilailla ei ole varsinaista hengenhätää, mutta sairaus voi verottaa heidän elämänlaatuaan ja työkykyään tai kokonaan estää työssä käynnin", Lauri Nuutinen kertoo.
Ruuhkan purkaminen ennen hoitotakuun tuloa tuskin onnistuu sairaanhoitopiirin omalla työvoimalla, vaikka urakkaa tehtäisiin ylitöinä. "Ongelma on, mistä saamme tekijät. Esimerkiksi anestesialääkäreistä meillä on jatkuva 3-5 lääkärin vajaus."
"Jos tekijät eivät riitä omasta takaa, joudumme turvautumaan alihankkijoihin eli Oulussa lähinnä Diakonissalaitokseen ja sairaala Botniaan. Neuvottelemme ostopalveluista myös Raahen sairaalan kanssa, ja Lapin keskussairaala Rovaniemellä neuvottelee Kemijärven sairaalan kanssa. Kuusamo ja Oulaskangas näyttävät selviytyvän omin voimin."
Nopea kuntoutus ja
siirto jatkohoitoon
Jonojen sujuva purkaminen edellyttää potilaiden nopeaa kuntoutusta ja joustavaa siirtoa erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon.
"Oysin kannalta avoin kysymys on, saammeko oululaiset potilaat juohevasti jatkohoitoon Kempeleeseen tai Haukiputaalle. Kirurgian ja sisätautien klinikassa meillä on nykyisin jatkuvasti 10-40 oululaista potilasta odottamassa siirtoa jatkohoitoon", Nuutinen kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yliopistollisessa sairaalassa makaa jatkuvasti yhden vuodeosaston tai pahimmillaan jopa puolentoista vuodeosaston verran potilaita kalliilla paikoilla vain siksi, ettei heille ole löytynyt muuta, sopivampaa paikkaa.
Kehityspäällikkö Heikki Punnonen Kuntaliitosta painottaa, että potilaiden joustava jatkohoitoon siirtäminen on jonojen purkamisen ja kuntien talouden kannalta ratkaisevan tärkeä.
"Kuntien väliset erot sosiaali- ja terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menoissa ovat tavattoman suuria. Jos jatkohoitoon siirtämisen ongelma pystyttäisiin laukaisemaan, säästyvillä rahoilla voitaisiin hoitaa iso määrä jonoissa olevia potilaita", Punnonen sanoo.
Hän ennustaa, että ensi ja seuraava vuosi ovat terveydenhuollossa vaikeita, mutta vuonna 2006 alkaa jo helpottaa.