Viime vuoden alussa voimaan tullut hoitotakuu on onnistunut Suomessa hyvin, mutta tarkkailuluokalle ovat jääneet edelleen samat sairaanhoitopiirit, pohjoisesta Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Hoitotakuun piirissä on 20 000 potilasta, jotka jonottavat hoitoa yli kuuden kuukauden takuuajankin jälkeen. Useimmissa sairaanhoitopiireissä heitä ei ole yhtään.
Oulun sairaanhoitopiirin edustajat kävivät keskiviikkona raportoimassa sosiaali- ja terveysministeriölle tilanteestaan. Leikkaukseen yli kuusi kuukautta jonottaneiden potilaiden määrä on 3 293, kun heitä ei saisi hoitotakuun periaatteen mukaan olla yhtään.
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo, että jos kaikki toiminnan tehostamistoimet ja ostopalvelujen käyttö alueelta onnistuvat, kesäkuun lopussa määrää voitaisiin alentaa 2 000:lla, jolloin hoitotakuuajan ylittäviä potilaita olisi jonossa vielä 1 300.
"Me emme ole laillisessa tilanteessa. Esitimme ministeriölle, että jos nämä toimet purevat, vuoden loppua kohti uskomme noudattavamme jo hoitotakuun asettamaa aikatakarajaa", Nuutinen arvioi.
Päivystystyö kasvaa
Tilanteen syiksi hän luettelee vanhat lastit, muun muassa lääkärilakon vuonna 2001, jolloin jonottajia tuli 1 000. Toiset 1 000 potilasta tuli lisää toissa vuonna, kun lisätyöt jäädytettiin sairaanhoitopiirissä säästösyistä, ja anestesialääkäreistä oli pulaa.
Lisäksi hoitotakuun purkua syö se, että Oulun yliopistosairaalassa työt ovat lisääntyneet koko ajan. Sairaanhoitopiireistä tulee jatkuvasti lisää kiireellisiä päivystyspotilaita, samoin erityisvastuualueen sairaanhoitopiireistä tulevia lähetteitä.
"Hoitohenkilökunnan saatavuus on kokonaisuutena parantunut, mutta erikoislääkäreistä, anestesia- ja instrumenttihoitajista on pula. Olisimme avanneet käyttöömme ainakin kaksi leikkaussalia lisää, jos meillä olisi ollut palkata henkilökuntaa", Nuutinen valittelee.
Hoito Oulun ulkopuolella ei kelpaa
Hänen mielestään suunniteltu kirurgian uusi avohoitoyksikkö pitäisi toteuttaa mahdollisimman pian, jotta hoitoon pääsyn vaatimuksista selvittäisiin.
"Erikoislääkäritilanne on ongelmallinen vielä muutaman vuoden ennen kuin lääkäreiden lisääntynyt koulutus tuottaa erikoislääkäreitä enemmän. Omaa päivätyötä tulee lisätä ja käyttää enemmän alueen yksityistä ja julkista palvelua", Nuutinen listaa.
Yksi ongelma on myös se, että lähes 300 hoitotakuuseen oikeutettua potilasta on kieltäytynyt hoidosta, koska he haluavat hoidon vain Oysista. Nuutinen toivoo, että ihmiset ottaisivat tarjotun hoidon vastaan.
Nämä potilaat putoavat kuuden kuukauden aikarajasta ulos, ja määrä näyttää kasvavan. Nuutinen korostaa, että hoito on hyvää muuallakin.
Ostopalveluilla jonot lyhemmiksi
Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoitotakuupotilaita on jonossa 700. Kuntayhtymä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan kanssa tarkkailuluokkalaisiin. Kolmen viime kuukauden jonot ovat vähentyneet muun muassa lisääntyneen ostopalvelutoiminnan ansiosta.
Lapin sairaanhoitopiirissä jonot on purettu, eli tilanne on lain mukainen. Sairaanhoitopiirin johtajan Jari Jokelan mukaan keskussairaalassa tehtiin viime vuonna paljon lisätöitä ja ostettiin leikkauksia muun muassa sairaala Lapponiasta Kemijärveltä.
Jokela sanoo, että talousarvio ylittyy tämän ansiosta selvästi. Koska laittomia jonoja ei käytännössä ole, taloustilanne paranee tästä eteenpäin.
Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä hoitotakuujonoja ei ole, koska sairaanhoitopiirissä on ostettu palveluja muualta ja lisätty omaa toimintaa.