Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jo luonnostellut suunnitelmansa hoitojonojen purkamisesta sosiaali ja terveysministeriön vaatimusten mukaisesti. Johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen kertoo, että ne rakentuvat aikaisempien ajatusten mukaisesti.
"Panostamme pitkälti ostopalveluihin. Lisäksi ulkopuolinen yritys alkaa tarjota leikkauspalveluja Oulun yliopistollisen sairaalan tiloissa sen työajan ulkopuolella", Nuutinen kertoo.
Myös Kainuussa hoitotakuun onnistuminen on takkuillut. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen kertoo, että ongelma on sama kuin Pohjois-Pohjanmaalla. "Olisimme kyllä halunneet poistaa jonot jo aikaisemmin ostamalla tarvittavat leikkaukset, mutta ostopalveluiden tarjoajia ei ole riittävästi."
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Kainuun maakunta -kuntayhtymälle samat vaatimukset kuin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille ja suunnitelmaa valmistellaan.
"Yritämme hoitaa ongelman kahdella tavalla. Ensinnäkin selvitämme ostopalveluiden saantimahdollisuuksia ja toiseksi pyrimme lisäämään omaa toimintaamme. Ortopedipulaa helpottaisi se, että saisimme omaan taloon ulkopuolisia tekemään työtä", Pääkkönen kertoo.
Pitkää välimatka haittaa
Palveluita ostetaan tarpeen mukaan. Kainuussa suurin tarve on nimen omaan raskaassa ortopediassa. "Ongelma on kapea-alainen, mutta hyvin vaikeasti toteutettava", Pääkkönen määrittelee.
Pohjois-Pohjanmaalle leikkauksia ostetaan sieltä, missä niitä on tarjolla. "Kapasiteetin lisäksi kiinnitetään huomiota hoidon laatuun", Nuutinen kertoo. "Toivomme myös, että kun löydämme sopivan hoidon antajan, hoito otettaisiin vastaan. Jos hoidosta kieltäytyy, sairaalalla ei ole velvollisuutta järjestää hoitoa puolen vuoden sisällä."
Monet miettivät, pitääkö leikkauksen jälkeen olla sairaalassa pidempään, jos joutuu matkustamaan hoitoon kauaskin. Nuutisen mukaan tämä riippuu leikkauksesta. Ostosopimus sisältää aina tarpeelliset hoitopäivät, minkä jälkeen jatkosta sovitaan tapauskohtaisesti.
Pitkästäkin matkasta koituvat kustannukset korvaa Kela. "Periaatteena on oletus, että käytetään halvinta mahdollista kulkuvälinettä, mutta kela korvaa harkintansa mukaan myös muista kulkuvälineistä tulevat kustannukset. Harkinnassa otetaan huomioon erityisesti potilaan kunto", Pääkkönen kertoo.
Epätoivoon ei vaivuta
Suunnitelma ongelman selvittämiseksi on otettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vastaan tosissaan. "Syitä tähän tilanteeseen joutumiseen on ruodittu jo aiemmin, mutta nyt keskitymme suunnitelman toteuttamiseen. Aloitamme työn luottavaisin mielin uskoen, että onnistumme selvittämään jonot joulukuun loppuun mennessä", Nuutinen toteaa.
Myös Kainuussa asia on otettu vakavasti. "Epätoivoon Kainuussakaan ei ole vaivuttu, vaikka tehtävän haasteellisuus tiedetään", Pääkkönen toteaa.
Laki on Pääkkösen mukaan ollut lähtökohtaisesti tarpeellinen ja hyvä, mutta tekijöiden puutteen vuoksi olisi syytä katsoa myös taakse päin. "Hoitotakuun yhteydessä koulutuspolitiikasta ei ole puhuttu, mutta se on osatekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota. Tulevaisuudessa koulutuksen suunnittelun pitäisi olla pitkäjänteisempää ja tasaisempaa."