Hoi­to­ta­kuu toi pieniä ko­ro­tuk­sia

Hoitotakuu on lisännyt nopeasti työpaikkoja ja parantanut hoitohenkilöstön palkkoja. Terveys- ja sosiaalialan etujärjestön Tehyn selvityksen mukaan uudet työtehtävät on maaliskuun jälkeen huomioitu palkassa paremmin kuin aikaisemmin.

Uutta työvoimaa. Oulun Diakonissalaitoksen uudet työntekijät Minna Iso-Markku,Taru Luiro ja Olli Ervasti harjoittelevat siirtopatjan käyttöä.
Uutta työvoimaa. Oulun Diakonissalaitoksen uudet työntekijät Minna Iso-Markku,Taru Luiro ja Olli Ervasti harjoittelevat siirtopatjan käyttöä.
Kuva: Riina Nurminen

Hoitotakuu on lisännyt nopeasti työpaikkoja ja parantanut hoitohenkilöstön palkkoja. Terveys- ja sosiaalialan etujärjestön Tehyn selvityksen mukaan uudet työtehtävät on maaliskuun jälkeen huomioitu palkassa paremmin kuin aikaisemmin.

Tehyn mukaan hoitajien palkankorotukset ovat tosin olleet pieniä, noin 50-200 euroa kuukaudessa.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Helsingin Sanomien selvityksen mukaan esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan kirurgien palkankorotukset olivat hoitotakuun jälkeen yli 500 euroa.

Erikoissairaanhoidossa 39 prosenttia hoitajista sai palkankorotuksen, jos työnjako muuttui hoitotakuun takia. Perusterveydenhuollossa uudet tehtävät näkyivät palkassa joka viidennellä hoitajalla.

"Suunta on hyvä, mutta vauhti on hidas", Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoo.



Puhelinhoito
työllistää


Tehyn mukaan oleellisinta olisi, että uusista työtehtävistä sovittaisiin kirjallisesti. Kyselyssä puolet 186 ammattiosastosta totesi, että perusterveydenhuollossa uudesta työnjaosta sovittiin vain suullisesti.

Eniten uutta työtä on teettänyt hoitajien puhelinpalvelu, jonka 60 prosenttia terveyskeskuksista on järjestänyt itse. Ennen puhelin oli lähinnä ajanvarausta varten, nyt hoitajat voivat arvioida puhelimessa potilaan hoidon tarpeen.

"Se on suurin ja merkittävin asia, mikä on tullut hoitajille. Se vaatii lisäkoulutusta", Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Kirsi Markkanen sanoo.

Hänen mukaansa uutta työtä on sen verran paljon, että myös uusia työpaikkoja tarvitaan.

Stakesissa arvioitu yli tuhannen hoitotyöntekijän vajaus on Markkasen mukaan sentään liioiteltu.



"Tulokset
vuoden päästä"


Kunnallinen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka pitää työvoiman tarpeen arviointia liian aikaisena. "Luotettavat selvitykset saadaan vuoden päästä", Parikka arvioi.

Hänen mukaansa vielä ei edes tiedetä, paljonko on olemassa laittomia leikkausjonoja. Siksi ei myöskään tiedetä, paljon työvoimaa tarvitaan jonojen purkamiseen.

Parikka epäilee, että hoitotakuu ei toteudu koko maassa. "On alueita, joihin ei saada lääkärityövoimaa, mikä johtuu vain siitä, että joillekin alueille ei haluta asettua", neuvottelupäällikkö Parikka sanoo.

Hänen mukaansa kunnat eivät voi toteuttaa lakia hinnalla millä hyvänsä.



Työllisyys
parani


Terveydenhuollon ja sosiaalialan työllisyys on maaliskuun jälkeen parantunut paremmin kuin millään muulla alalla.

Työministeriön tilaston mukaan työttömyys väheni maaliskuussa edellisvuodesta kahdeksan prosenttia.

Helmikuuhun verrattuna muutos oli vielä suurempi: työttömien määrä väheni 2 400 työntekijällä.

Hoitotakuu on lisännyt välillisesti töitä myös yksityisissä sairaaloissa.

Oulun Diakonissalaitoksen johtaja Eero Väätäinen sanoo, että varsinkin tekonivel- ja polvileikkauksia on ollut aiempaa enemmän.

Mitään prosenttimääriä Väätäinen ei osaa sanoa, mutta asiakkaiden määrä leikkaus- ja vuodeosastoilla on "lisääntynyt merkittävästi".

Hoitotakuulla tarkoitetaan maaliskuussa voimaan tullutta lakia, jonka tarkoitus on purkaa leikkausjonoja. Laki määritteli, kuinka nopeasti asiakkaiden on saatava hoitoa.

AKU AHLHOLM

Ilmoita asiavirheestä