Hoitotakuu ja sen aiheuttama toimenpiteiden määrän kasvu ovat lisänneet Potilasvakuutuskeskukseen tehtävien vahinkoilmoitusten määrää. Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna 340 ilmoitusta enemmän kuin edellisenä vuonna.
"Määrä kasvoi osittain jo edellisenäkin vuonna. Iso osa kasvusta johtuu siitä, että terveydenhuollossa otettiin käyttöön hoitotakuujärjestelmä, ja toimenpiteiden määrä on lisääntynyt", kertoo tiedotuspäällikkö Veikko T. Valkonen Potilasvakuutuskeskuksesta.
Vahinkoilmoituksia Potilasvakuutuskeskukseen tuli vuonna 2006 kaikkiaan 7 935, joista korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2 331 tapausta. Vuonna 2005 vahinkoilmoituksia tuli 7 570, vuonna 2002 taas 7 125.
Ilmoitusten määrään vaikuttaa myös asian näkyminen julkisuudessa sekä potilaiden lisääntynyt tietoisuus omista oikeuksistaan.
Kolmasosa korvataan
Vahinkoilmoituksen tekijä on useimmin keski-ikäinen tai vanhempi potilas, jolle on tehty useita operaatioita.
Vahinkoilmoituksista korvataan noin kolmasosa. Määrä on pysynyt samana koko 20-vuotiaan potilasvakuutuksen ajan. Korvatuista 90 prosenttia on hoitovahinkoja ja yhdeksän prosenttia infektiovahinkoja.
Yleisin korvattava vahinko sattuu tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteen yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi kyynärvarren tai polven murtuma ja välilevyjen sairaudet. Tapaturmia hoidetaan terveyskeskusten päivystyksissä, joissa potilaan jalan tai käden kipsaa alan spesialistin sijaan yleislääkäri.
"Silloin on suurempi riski, että kaikki ei mene kohdalleen". Valkosen mukaan potilasvahinkoihin voi osaltaan vaikuttaa myös terveyskeskusten kiire.
Alueiden välillä eroja
Sairaanhoitopiirejä ei voi ilmoitusten määrässä suoraan verrata toisiinsa, sillä Potilasvakuutuskeskuksen tilastosta puuttuvat kaikkien tehtyjen toimenpiteiden määrät.
Näppituntuma kuitenkin on, että suurempien sairaanhoitopiirien alueella vahinkoja sattuu vähemmän. "Pienemmissä ei ole joka asiaan erikoistunutta spesialistia", Valkonen arvioi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) korvattiin vuonna 2006 vähemmän vahinkoja kuin edellisenä vuonna, yhteensä 348. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tilanne oli päinvastainen, ja korvattavien määrä kasvoi vuonna 2006 reilulla kymmenellä 142 tapaukseen. Kainuun, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiireissä korvattavien vahinkojen määrä väheni vuonna 2006.
"Meillä tehtiin erilaisia toimenpiteitä entistä enemmän, mutta hoitovahinkoilmoitusten määrä on vaihdellut vain muutaman kymmenen tapauksen verran viime vuosikymmenen lopulta lähtien. Eikä tässä näy muutosta", kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen.
Hänen mukaansa sairaanhoitopiireittäin löytyy eroja siinä, kuinka herkästi ilmoituksia sairaalassa tuetaan. Varmuudella korvaamatta jääviä vahinkoilmoituksia pyritään karsimaan Potilasvakuutuskeskuksen valtakunnallisen projektin avulla.
Potilaan asialla
"Aina hoitotulos ei ole potilaan tai lääkärinkään haluama ja silloin kynnys tehdä vahinkoilmoitus on matalampi. Meidän hoitohenkilökunnalla ei ole syytä sitä vastustaa, kun on kyse selvästä tapauksesta, sillä kaikki me olemme potilaan asialla. Järjestelmä on myös luotu siten, että yksittäinen terveydenhuollon toimija ei joudu kantamaan yksin taakkaa, vaan tämä on yhteisvastuullinen asia", Nuutinen muistuttaa.
Lähes puolet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vahinkoilmoituksista tehdään terveyskeskushoidosta.