Arkkiatri Risto Pelkonen varoittaa, että kansalliseen terveysprojektiin liittyvässä hoitotakuussa piilee suuri eriarvoisuuden vaara. Hallitus on sitoutunut terveysprojektin toteuttamiseen, ja hoitotakuu on tulossa voimaan mahdollisesti jo ensi vuonna.
Pelkosen mielestä terveydenhuoltoa kehitettäessä tuijotetaan liikaa jonoihin. "Jos kuuluisa hoitotakuu toteutuu, silloin priorisoidaan leikkauksia, ja monien tavallisten tautien ja kroonisten sairauksien hoito ajautuu sivuraiteelle. Miten hoitotakuu voidaan toteuttaa esimerkiksi saattohoidossa tai vanhusten, psyykkisesti sairaiden ja alkoholistien hoidossa", Risto Pelkonen ihmetteli.
"Terveyttä ei saavuteta hoitamalla jonoja vaan ihmisiä", Pelkonen sanoi puhuessaan perjantaina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin juhlasymposiumissa
Pitkäaikaispotilaita ei arkkiatrin mielestä ole mahdollista laittaa jonoihin odottamaan kolmen päivän, kolmen viikon ja kolmen kuukauden säännön toteutumista. "On epäreilua, että hoitotakuun myötä näiden potilaiden asema entisestään huononee , kun varat menevät lonkkaleikkausten, kaihileikkausten ja muiden kirurgisten potilaiden hoitoon."
Risto Pelkonen ei kannata kuntaministeri Hannes Mannisen ehdotusta sairaalamaksujen tulosidonnaisuudesta. Sairaalamaksujen porrastaminen potilaiden tulojen mukaan olisi arkkiatrin mielestä epäreilua.
"Potilaiden maksuosuus terveydenhuollossa on meillä jo nyt suurempi kuin Keski-Euroopassa. Porrastus olisi epäoikeudenmukaista sekä pienituloisia että varakkaita kohtaan. Se olisi myös hyvin kallis ja byrokraattinen järjestelmä. Palvelumaksut veisivät pienituloisilta suhteessa entistä suuremman osan heidän käytössään olevista varoista, ja varakasta väkeä rokotetaan jo nyt korkealla progressiivisella verotuksella", Risto Pelkonen sanoi.
Sairaanhoito on myös
kuoleman sallimista
"Sairaanhoito lisää terveyttä, mutta se ei ole ainoa tavoite. Sairaanhoidon tehtävä on myös auttaa ja lievittää ja ehkäistä kipua ja kärsimystä. Se on elämän ylläpitämistä ja kuoleman sallimista. Taistelussa kuolemaa vastaan hyvän elämän vaaliminen on jäänyt taka-alalle. Kuolevista potilaista voidaan pitää nykyistä parempaa huolta, vaikka se ei tuotakaan lisää terveyttä", Risto Pelkonen sanoi.
Lääketieteen nopeasta kehityksestä huolimatta vain harva krooninen sairaus on täysin parannettavissa. Kehitys ei ole myöskään vähentänyt sairauksia. Terveyspalvelujen kysyntä ja lääkäreiden koulutusmäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet, vaikka suomalaiset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin ennen.
Terveyshyvä ei jakaannu tasaisesti. "Pitkälle koulutetut elävät Suomessa keskimäärin seitsemän vuotta pitempään kuin pelkän peruskoulun käyneet."
"Terveys ei ole tuote", Pelkonen sanoi. "Se on auttamista ja pyrkimistä hyvään. Tärkeintä on toisesta välittäminen."