Suuri osa terveydenhuollon johtavista ammattilaisista epäilee Suomen kykyä selviytyä hoitotakuusta. Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa sisällyttänyt hoitotakuun uuteen perustuslakiin.
Vuoden kuluttua kaikilla kansalaisilla on tasavertainen oikeus saada riittävästi terveyspalveluja asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta, yhtä hyvin rikkaassa Kauniaisissa kuin köyhässä Kainuussa, Lapin selkosilta maan eteläisimpään kärkeen saakka.
Hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtinut laajapohjainen työryhmä luovutti lääkäripäivillä maanantaina mietintönsä peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle.
Lähes kaksisataasivuiseen raporttiin on koottu ne keinot, joilla suomalaisille aiotaan turvata kohtuuajassa mahdollisuus päästä lääkäriin ja hoitoon liikoja jonottamatta.
"Ketä vastaan prosessoidaan, jos hoitoon pääsyn aikaraja ylittyy", ihmetteli HUS-piirin hallituksen jäsen, Lääkärilehden päätoimittaja Taito Pekkarinen ja ounasteli, että uudessa järjestelmässä itää riidan siemen.
Vuoden kuluttua potilailla on lakiin perustuva oikeus päästä kolmessa päivässä terveyskeskukseen hoidon arviointiin, kolmessa viikossa poliklinikalle tutkimuksiin ja viimeistään kuudessa kuukaudessa hoitoon.
Potilaan oikeus
vai lääkärin arvio?
Erimielisyyksien syntyä ja oikeudenkäyntien lisääntymistä ennusti myös YTHS:n johtajapsykiatri Kari Pylkkänen. "Siitä vain kaikki valittamaan, jos hoitoon pääsyn oikeus ei toteudu."
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa kummasteli, eikö Suomessa ensiksi pitäisi hoitaa jo olemassaolevat jonot ja vasta sitten estää uusien syntyminen.
Professori Mats Brommelsin johtama työryhmä halusi lääkäripäivillä häivyttää koko kiusallisen hoitotakuu-ajatuksen. Sanoja pyöriteltiin kuin kuumia perunoita. Brommelsin mukaan uudistuksessa ei nyt olekaan kysymys potilaan subjektiivisesta oikeudesta vaan lääkärin tekemästä objektiivisesta arviosta.
Hän korosti, että muutos koskee noin kolmasosaa terveydenhuollon asiakkaista. "Koko terveydenhuolto ei tule muuttumaan. Kiireellinen hoito sujuu jo kohtuullisen hyvin. Nyt pyritään parantamaan kiireetöntä hoitoa ja edistää potilaiden tasavertaisuutta", Brommels sanoi.
Markku Äärimaa ihmetteli, miksi kansalaisille luvattu hoitotakuu on yhtäkkiä julistettu pannaan. Vesittämien hämärtää kansalaisten käsitystä heidän oikeuksistaan."
Johtavista lääkäreistä
valvontakomissio
Kiusalliseen vastuukysymykseen ei saatu tarkkaa selvyyttä, vaikka Brommelsin työryhmä halusi vyöryttää sen sairaanhoitopiirien johtaville lääkäreille. Nämä voisivat muodostaa uuden päättävän elimen säätelemään potilaiden pääsyä hoitoon samassa ajassa maan joka kolkassa. Johtavien lääkäreiden mielipidettä ei vielä ole kysytty.
"Alueelliset erot hoitoon pääsyssä ovat jopa viisitoistakertaiset. Johtavien lääkäreiden tehtävänä on tasata eroja ja lisätä tasa-arvoa ja keskittyä niihin hoitoihin, joista on näyttöön perustuvaa hyötyä."
Mats Brommels korosti, että sairaanhoitopiireiltä ei edellytetä, että ne itse selviytyvät koko urakasta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja lääninhallitukset valvovat, että kunnat ja kuntayhtymät noudattavat muuttuneen lainsäädännön velvoitteita. Jos niiden omat voimavarat eivät riitä, ne voivat ostaa palveluja muilta tuottajilta. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä, ja jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin niistä.
Työryhmän mukaan hoitoon pääsyä tarkastellaan kokonaisuutena eikä käsitellä yksittäisiä potilasryhmiä tai toimenpiteitä. Mietintö lähtee ensi viikolla laajalle lausuntokierrokselle, jonka aikana yli sata tahoa antaa siitä kommenttinsa. Ministeriö kokoaa lausunnot helmikuun puoleen väliin mennessä, ja yhteenveto valmistuu kevään korvalla.