Kuntien yhteinen ongelma perusterveydenhuollossa näyttää olevan lääkäripula. Pulaa on sekä virkalääkäreistä että sijaisista. Kunnissa mietitään nyt kuumeisesti, miten hoitotakuun voimaantullessa pystytään takaamaan hoidon saanti ja jatkuvuus.
Pornaisissa keskisellä Uudellamaalla on pyöritetty terveyskeskusta jo pitkään pelkästään keikkalääkäreillä. Virkalääkäreitä ei yrityksistä huolimatta ole saatu. Kunnanjohtaja Juhani Vähähyyppä sanoo, ettei hoitotakuun tuleminen kuitenkaan aiheuta paniikkia kunnassa.
"Kuntalaiset ovat käsittääkseni kohtuullisen tyytyväisiä nykyisiin terveyspalveluihin. Hoitotakuuseen voimme vastata vain ostamalla lisää resursseja, niin että hoito onnistuu."
Keikkalääkäreitä on kunnassa nykyisin kolme. Lääkärin puheille ei välttämättä pääse samana päivänä, mutta "suhteellisen nopeasti" kuitenkin. Pornaisille lisäpaineita terveydenhuollon järjestämiseen aiheuttaa se, että kuntalaisten määrä on kovassa kasvussa. Kunnan väkiluku kasvaa vuosittain noin kolme prosenttia.
Pitkät välimatkat huolena
Pitkien välimatkojen Inarissa on meneillään terveystoimen selvitystyö. Kunnanjohtaja Reijo Timperin aikeena on luotsata kunta tiukkenevan talouden raameissa hoitotakuutavoitteisiin. Työ valmistunee elokuussa ja poliittisia resurssipäätöksiä tehdään syksyn kuluessa.
Kunnan terveyskeskuksessa on kuusi lääkäriä eli yksi lääkäri vähän yli tuhatta asukasta kohti. Vakansseista on auki kaksi. Osa lääkäreistä on virkalääkäreitä ja osa keikkalääkäreitä. Lääkärille pääsee yhden-kolmen päivän kuluessa.
Inarin huolena ovat erikoissairaanhoidon kustannukset, jotka ovat viime vuosina kasvaneet noin 20 prosenttia vuosittain. Siirrot erikoisairaanhoitoon 300 kilometrin päähän syövät rahaa.
Kainuun puhelinavusta hyviä tuloksia
Kainuussa on saavutettu hyviä tuloksia sairaanhoitajien puhelinohjaus- ja neuvontapalvelulla. Viime elokuussa käynnistynyt kokeilu on purkanut tehokkaasti Kainuun keskussairaalan päivystyspoliklinikan jonoja.
"Kokemukset ovat olleet jopa yllättävän hyviä. Noin 70 prosenttia palveluun soittavista saa riittävän avun puhelimen välityksellä. Kuukaudessa puheluja tulee noin tuhat, ja määrä on kasvamaan päin. Tästä määrästä valtaosa olisi tullut päivystykseen, mikäli he eivät olisi päässeet soittamaan", johtajaylilääkäri Esa Anttonen kertoo.
Kainuun keskussairaalassa sairaanhoitajien puhelinpalvelua pyöritetään ympäri vuorokauden. Palvelun avulla voidaan ohjata potilaat suoraan oikeaan paikkaan ilman, että he olisivat ruuhkauttamassa lääkäripäivystystä. Kainuussa soittajien yhteydenotot merkitään heidän suostumuksellaan myös sähköiseen potilaskertomukseen. Jatkossa tämä tulee ilmeisesti siirtymään osaksi terveyskeskustoimintaa koko Kainuussa.
Laki ei auta lääkäripulaan
Espoossa huolenaiheena on terveyskeskuslääkäreiden vaihtuvuus ja sijaispula.
"Vaihtuvuus on uhka väestövastuutoiminnalle ja hoidon jatkuvuudelle. Niinhän se on, että lääkäreitä ei saada, sanoo laki mitä hyvänsä", sanoo toimialajohtaja Juha Metso.
Espoossa lääkärivaje on satunnaista, ehkä noin kymmenen terveyskeskuslääkärin verran koko kaupungissa. Väestövastuulääkäreitä on yhteensä noin sata eli yksi lääkäri reilua 2 100:aa asukasta kohti.
Metson mukaan Espoossa ryhdytään toukokuussa kokeilemaan mallia, jossa asiakkaat jaetaan erilaisiin hoitoryhmiin sairauden vakavuuden perusteella. Akuutit pikkujutut, kuten nuhakuumeet ja pääsäryt, voitaisiin hoitaa ilman lääkäriä. Pääkaupunkiseudulla on myös kokeiltu puhelinneuvontaa tämän kevään aikana. Siihen ollaan liittämässä mahdollisesti myös sähköinen ajanvaraus ja laboratoriokokeiden kuulemiset.
Metso sanoo, ettei hoitotakuun vuoksi voi olla ihan huoleton. - Espoon terveysasemilla on osittain ruuhkia ja liian pitkiä jonotusaikoja. Kova haaste, että homma saadaan sujumaan asiakkaidenkin mielestä hyvin.