Oulu
Lapset ja nuoret eivät aina pääse Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella psykiatriseen tutkimukseen kolmessa viikossa ja hoitoon kolmessa kuukaudessa tutkimusten alkamisesta.
"Kesän jälkeen tilanne oli hyvä. Nyt jonoa on taas kertymässä. Viime viikon tilanne oli se, että kaksi lasta on odottanut hoitoonpääsyä yli kolme kuukautta. Nuorisopuolella jonoa ei nyt ole", kertoo psykiatrian tulosyksikön johtaja Juha Moring Oysista.
Hoitoonpääsyä kolmessa kuukaudessa ja tutkimuksiin pääsyä kolmessa viikossa edellyttää vuoden 2001 mielenterveysasetus, ns. hoitotakuu alaikäisille mielenterveysongelmista kärsiville.
Tilanne on kuitenkin kohentunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana ylimääräisen valtionavun ja Kelan lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen tulleen ylimääräisen rahan voimin.
Erikoissairaanhoitoon saatiin ylimääräisen valtionavun turvin viime vuonna yksi määräaikainen lääkäri ja 1,8 sairaanhoitajaa. Avohoitoon saatiin 13 kokoaikaista työntekijää ja kahdeksan puolipäiväistä. Pysyvästi avohoitoon on saatu yksi puheterapeutti ja lastentarhaopettaja.
Kaikkiaan valtionapu on jakautunut 22 eri hankkeeseen kunnissa. Pääpaino on ollut psyykkisen oireilun varhaisen tunnistamisen parantamisessa ja perhetyössä.
Yksittäisistä projekteista eniten rahaa on mennyt etäpoliklinikkatyöprojektiin. Projektissa erikoislääkäri ja erikoissairaanhoitaja ovat käyneet konsultoimassa kunnissa. Kuluvana vuonna projektissa on mukana 27 kuntaa. Etäpoliklinikkaprojektitoiminta on jatkumassa myös ensi vuonna 24 kunnassa.
"Oireilua esiintyy hyvin paljon, ja hoitotarvetta riittää. Ongelman ydin tuntuu olevan se, etteivät lapset ja nuoret saa riittävästi aikuisten tukea kasvuunsa", Moring toteaa.
Rahoilla on myös koulutettu henkilökuntaa, esimerkiksi kuluvan vuoden lopussa päättyvä nuorisopsykiatrian koulutus on rahoituksen ansiota.
Moni ylimääräisellä rahoituksella aloitetuista hankkeista on vakiintumassa osaksi kuntien pysyvää toimintaa.
"Tutkimuksiin pääsevät jo kaikki kolmessa viikossa, mutta jatkohoidon järjestäminen on iso ongelma. Ongelma ilmenee meillä päivittäin", Juha Moring kertoo.
Terapiasta suuri puute
Kelan saamat ylimääräiset miljoonat lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen ovat parantaneet jatkohoitotilannetta, mutta pitkäjänteistä hoitoa haittaa myös koulutettujen terapeuttien puute.
"Yksityisiä terapeutteja on lähinnä vain Oulussa. Pienillä paikkakunnilla jatkohoidon järjestäminen on jo paljon hankalampaa", Moring toteaa.
Täysin vaille jatkohoitoa ei Moringin mukaan lasten ja nuorten tarvitse jäädä. Intensiivisintä terapiaa, vastaanottokäyntejä kolmesti viikossa koulutetulla terapeutilla, saa kuitenkin liian harva.
Seuraava taso jatkohoidossa ovat vastaanottokäynnit ja selventävät keskustelut noin kerran viikossa perusterveydenhuollossa.Työtä tekevät terveyskeskuksissa lähinnä psykiatriset sairaanhoitajat, terveyskeskuspsykologit, terveyskeskuslääkärit sekä koulupsykologit.
Heikoimmillaan jatkohoito on vastaanottokäyntejä kerran kuukaudessa.
Erilaisten terapioiden lisäksi Kelan ylimääräisillä kuntoutusrahoilla rahoitetaan Oulun ja Lapin läänissä kaikkiaan kuutta osahanketta. Koko maassa hankkeita on meneillään 24.
"Meillä on hankkeita meneillään itse asiassa suhteessa enemmän kuin muilla alueilla. Voi olla tyytyväinen, että rahoitusta on osattu täällä hyödyntää, on saatu aikaan hyviä hankkeita", toteaa suunnittelija Pirjo Määttä Kelan Pohjois-Suomen aluekeskuksesta.