Hoitotakuulaissa on porsaanreikä. Laki ei nimittäin aseta määräaikaa hoidon tarpeen arvioinnille sairaaloissa.
Sairaalan pitää käsitellä lähete kolmessa viikossa eli kuitata se vastaanotetuksi. Sen jälkeen alkaa odotus ensi käynnille ja tutkimuksiin, ja tähän nykylaki ei aseta aikarajaa.
Potilas saattaa tällä hetkellä siis jonottaa yli puoli vuotta vaikkapa magneettitutkimukseen aivan laillisesti. Vasta, kun hoitopäätös on tehty, kello alkaa raksuttaa. Hoitoon pitää päästä puolessa vuodessa hoitopäätöksestä, ei lähetteen saapumisesta.
"Poliklinikkapotilaat, joita hoitotakuu ei koske, joutuvat väliinputoajiksi. Laki lyhentää yhtä jonoa, mutta samaan aikaan toinen jono pitenee", harmittelee Oysin neurokirurgian poliklinikan vastuulääkäri Juho Tuominen.
Myös neurokirurgian poliklinikan tutkimusjono on kasvanut. Sen sijaan leikkausjonot ovat lyhentyneet jo lähes lainmukaisiksi.
"Meillä on jonossa 30 viime heinä-elokuussa tullutta lähetettä, joille ei ole annettu lääkärin tutkimusaikaa vielä. Nämä potilaat pystytään tutkimaan ehkä maaliskuussa. Esimerkiksi kipeän iskiaksen kanssa kahdeksan kuukautta ei ole inhimillinen odotusaika", Tuominen sanoo.
Jos tutkimukseen pääsy vie kahdeksan kuukautta ja leikkaukseen kuusi, potilas voi joutua odottamaan hoitoa yli vuodenkin. Tuomisen mielestä hoitosuosituksen mukainen aika oireiden alusta leikkaushoitoon olisi enintään viisi kuukautta.
Lähetteiden
määrä kasvaa
Pullonkaulana on magneettitutkimusten saatavuus. Ilman kuvantamista leikkauspäätöstä ei voi tehdä. Lähetteiden määrä tutkimuksiin on kasvanut, resurssit eivät.
"Aiemmin magneettitutkimuksia tehtiin lisätöinä, mikä johti budjettiylityksiin. Nyt lisätyöt on lopetettu, koska budjetissa pitää pysyä. Kun magneetin käyttö vähenee, jono pitenee entisestään", Tuominen pelkää.
Jotkut potilaat saavat magneettitutkimukset työnantajan piikkiin yksityissektorilta parissa viikossa, ja hoito pääsee alkamaan heti. Myös osa kunnista ostaa palvelut yksityiseltä, jolloin tutkimuksiin pääsee nopeammin kuin Oysin jonosta. Tuominen pitää tilannetta epätasa-arvoisena.
Moni selkäpotilas odottaa jonossa työkyvyttömänsä, mikä sekin maksaa. Joskus selkäpotilaiden vaivojen taustalta paljastuu vakavampikin syy, kuten kasvain.
Lisätyöt lopetettiin tammikuussa
Ylilääkäri Osmo Tervonen Oysin röntgenistä kertoo, että tilanne on kärjistynyt, koska tänä vuonna tavoitteeksi on asetettu pysyä budjetissa.
"Aiemmin teimme viikonloppuisin ylimääräisiä vuoroja ja ostimme tutkimuksia muualta, mutta tammikuun alusta ylimääräiset järjestelyt lopetettiin", Tervonen kertoo.
Viime vuonna röntgeniin hankittiin neljäs magneettitutkimuslaite. Lisätty kapasiteettikaan ei ole riittänyt kattamaan tarvetta. Silti Tervonen pitää käyttöastetta yhä hyvänä.
Hän korostaa, että kiireelliset tutkimukset pystytään hoitamaan ajoissa. "Esimerkiksi aivokasvainpotilaiden ei tarvitse jonottaa. Neurokirurgian jonottajat ovat usein selkäpotilaita, joilla on iskiasoireita. He joutuvat elämään vaivojen kanssa pitempään", Tervonen toteaa.
Tervonen odottaa sosiaali- ja terveysministeriön puuttuvan hoitotakuulain porsaanreikään, muttei usko, että lain suoma mahdollisuus olisi syynä magneettitutkimusjonojen kasvuun. "Emme piilota jonoja toiseen paikkaan. Se ei olisi lain hengen mukaista."