Hoitotakuu ei turvaa hoidon laatua psyykkisissä sairauksissa, eikä kuuden kuukauden aikaraja hoitoon pääsemiseksi riitä nopeasti pahenevissa masennustapauksissa.
Psykiatrista hoitoa tarvitsevien jonotustilanne on Oulussa hoitotakuun ja lain mukainen, mikä ei kerro hoidon toteutumisesta ja laadusta kaikkea.
Erikoislääkäri Kari Ruonala Oulun kaupungin mielenterveys- ja vammaispalveluista arvostelee hoitotakuun istuvuutta psykiatristen sairauksien kannalta. Myös Oulun kaupungin mielenterveys- ja vammaispalvelujen tulosyksikköjohtajan Mikko Naaralan mielestä hoitotakuu ei takaa hoidon toteutumista psykiatrian puolella.
Naarala ja Ruonala alustivat maanantaina Oulun seudun mielenterveysneuvoston järjestämässä hoitotakuuta käsittelevässä tilaisuudessa Waenerbergin talolla. "Hoitotakuu ei riitä takaamaan hoidon sisältöä. Psykiatrinen hoito on iso kokonaisuus, jonka toteutumista pitäisi valvoa", Naarala arvioi.
Masennus on nykyisin yleistyvä sairaus, mutta kun se määritellään lieväksi, hoitotakuun määrittelemä aika voi olla kuusi kuukautta.
Ruonalan mukaan sairaus voi edetä viidessä kuukaudessa -- joka on esimerkiksi keskustan ja Kaakkurin alueilla keskimääräinen jonotusaika -- vaikka kuinka pahaksi. Sairaus voi edetä kuukaudenkin aikana.
"Lonkkaleikkausta odottava potilaan vaiva ei välttämättä pahene odotusaikana. On aivan eri asia, millaiseksi masennus voi äityä, jos potilas ei pääse heti hoitoon", Ruonala rinnastaa.
Ei kiireellisillä potilailla hoitoon pääsy ei saa lakiin lisätyn hoitotakuun mukaan kestää kuutta kuukautta kauempaa. Ruonalan mielestä psykiatrisilla potilailla takuun aikaraja saisi olla lyhyempi.
"Lasten ja nuorten psykiatriassa aikaraja on kolme kuukautta, ja se voisi olla sama aikuisillakin. Kovin lyhyttä hoitotakuuta emme pystyisi toteuttamaan. Minimi on kaksi kuukautta", hän määrittelee.
Lievää masennusta sairastanut pääsee hoitotakuuta nopeammin kyllä hoitoon siinä tapauksessa, että sairaus pahenee kiireelliseksi, jolloin hoitoon pääsee heti. Usein lievät masennukset voidaan hoitaa vähäisilläkin toimilla. Sairaus voi myös pahentua muutamassa viikossa, pahimmassa tapauksessa jopa viikossa.
Ruonala sanoo, että hoitotakuusta huolimatta Oulussa yhä harvempi psyykkisesti sairas pääsee hoitoon, ja yhä useamman hoitoon päässeen hoito heikkenee. "Kaikkein kipeimmät pääsevät hoitotakuun ansiosta nopeasti hoitoon. Se on sentään hyvä asia", hän toteaa.
Psykiatrisen avohoidon kustannukset olivat Oulussa toissa vuonna 54,55 euroa asukasta kohti. Suomen suurissa kaupungeissa summa oli selvästi enemmän, keskimäärin 76,73 euroa. Potilaita on silti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa.
Avohoidon kustannukset ovat neljän viime vuoden aikana Oulussa laskeneet. Ruonala uskoo, että mielenterveystyön resurssit jatkavat alamäkeä. Yksi syy hänen mielestään on se, että päättäjät eivät ymmärrä psykiatrisen hoitoprosessin jatkumoa.
Oulussa on noin 5 000--7 000 masennuspotilasta, ja Oulun mielenterveyskeskuksella on vuodessa noin 4 000 asiakasta, joista 1 100 masennuspotilaita. Kela kustantaa psykoterapiakuntoutusta noin 200 mielenterveyskeskuksen asiakkaalle, joista osa on masennuspotilaita.