Raha- ja lääkäripula rassaavat Oulun mielenterveyspalveluja. Ruuhkaa on sekä vuodeosastolla että avohoidon puolella, myöntää kaupungin mielenterveys- ja vammaistyön johtaja Mikko Naarala.
"Vuodeosastot ovat sata prosenttisesti käytössä ja joudumme käyttämään sairaanhoitopiirin vuodepaikkoja enemmän kuin olisi tarkoitus", Naarala kuvailee.
Vuodepaikkojen ruuhkaisuuden takia osastohoito jää helposti turhan lyhyeksi. Siitä puolestaan seuraa, että osa avohoitopotilaista on aika huonokuntoista. Se taas kuormittaa runsaasti avohoidon palveluja.
"Niinpä avohoidossa käy helposti niin, että vastaanottokertoja on liian harvoin ja hoidot jäävät liian lyhyiksi."
Lääkäreitä
tarvittaisiin lisää
Päivystykseen mielenterveyden ongelmista kärsivä pääsee nopeasti. Se on haluttu taata sillä, että päivystystä pidetään sekä eteläisessä- että pohjoisessa mielenterveystoimistossa. Päivystykseen tullaan lähetteellä terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta, mutta sinne voi mennä myös ilman lähetettä.
"Päivystykseen pääsee, mutta se, miten hoito jatkuu siitä eteenpäin on ongelmallista. On hyvin tavallista, että psykiatrille pääsyä joutuu odottamaan kaksi viikkoa. Emme pysty antamaan niin nopeaa ja laadukasta palvelua kuin haluaisimme."
Lääkäreitä tarvittaisiin lisää. Mielenterveystyön puolella lääkärinvakansseja on 20, mutta paikoista on täytetty noin 18. Rekrytoinnissa on vaikeuksia.
"Olisi hienoa, jos olisi mahdollista saada vielä viisi psykiatrinvakanssia lisää, kolme avohoitoon ja kaksi osastoille. Se helpottaisi tilannetta ja korkeimmin kuormitettujen yksiköiden paine vähenisi", haaveilee Naarala.
Muuhun maahan verrattuna Oulun lääkäritilanne ei ole kuitenkaan huono. Yksi syy on kaupungin kohtuullisen vakaa talous."Myös se, että Oulu on yliopistopaikkakunta, parantaa mahdollisuuksia saada työntekijöitä. Lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa koulutetaan täällä, ja jos töitä löytyy, Ouluun on helppo jäädä."
Asiakkaita mielenterveystyön puolella on noin 5 000. Kokonaisbudjetti on noin 15 miljoonaa euroa. Ainakaan ensi vuodeksi lisärahaa ei ole näkyvissä. Ruuhkasta yritetään selviytyä katsomalla työnjakoa muiden alan toimijoiden kanssa ja tutkimalla voisiko jotain tehdä toisin.
"Pientä positiivista kehitystä on se, että Ouluun saatiin Mielenterveysseuran kriisikeskus. Sen toiminta etsii vielä uomaansa, mutta toivomme, että sieltä löytyy neuvontaa ja apua lievemmin häiriintyneille."
Oulun mielenterveyspalvelujen kuormitusta lisää kaksi sinänsä positiivista asiaa, asennemuutos sekä muuttoliike. Mielenterveysongelmista kärsivät hakeutuvat aikaisempaa herkemmin mielenterveystoimistoon. Mielenterveyden ongelmat eivät enää ole sellainen tabu kuin aikaisemmin.
"Tosiasia myös on, että sekä maahanmuuttajat että muualta Suomesta tulijat työllistävät enemmän kuin vanhat oululaiset. Muuttoliikkeen myötä tulee myös ongelmaväestöä. Maahanmuuttajien tausta on puolestaan usein niin ongelmallinen, että se teettää mielenterveyspalveluille paljon töitä."
Potilaiden kuntoutushoidon kannalta kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on hyvin merkittävää. Esimerkiksi Hyvän mielen talo on hyvä apu ja tuki jatkohoidon ylläpidossa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa, kiittelee Naarala.
