Pienten lasten huostaanottoja voidaan vähentää ohjaamalla huume- ja alkoholiriippuvaiset äidit ennen synnytystä päihdeongelmaisten hoitoon erikoistuneeseen yksikköön, jossa äidit saavat ympäri vuorokauden hoitoa ja kuntoutusta sekä tukea vanhemmuuteen ja varhaiseen vuorovaikutussuhteeseen.
Kolmessa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa meneillään oleva tutkimus osoittaa, että päihdeäideillä on hälyttävän paljon psyykkisiä oireita, eikä hoidon alkaessa voida ennustaa, ketkä äidit hyötyvät siitä. Alustavat tutkimustulokset julkaistiin tiistaina.
Lastenpsykiatri Marjukka Pajulon vetämässä pilottitutkimuksessa oli mukana 18 äitiä ja vauvaa, joiden hoito kesti keskimäärin kahdeksan kuukautta. Äidit välttyivät vakavilta retkahduksilta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, vauvat kehittyivät hyvin eikä huostaanottoja tarvittu.
Tutkimus jatkuu ja sen piiriin otetaan lisää äiti-vauva-pareja. Pilottiryhmän selviytymistä arvioidaan seuraavan kerran lasten ollessa kaksivuotiaita.
Suomessa on seitsemän päihdeongelmaisten hoitoon erikoistunutta ensikotia, joista pohjoisimmat ovat Kokkolassa ja Rovaniemellä. Jokaisessa on kymmenen laitospaikkaa äideille ja heidän vauvoilleen, ja 20 perhettä on avohoidossa. Palvelujen piirissä on yhteensä noin 200 perhettä vuodessa .
Päihdeongelmaiset äidit tulevat ensikotiin odotusaikana tai heti synnytyksen jälkeen. Pilottitutkimukseen osallistuneet äidit olivat keskimäärin 25-vuotiaita. Hoitojakso kesti lyhimmillään kolme kuukautta ja pisimmillään puolitoista vuotta.
Huumeet ja lääkkeet
yleisin hoidon syy
"Noin 60 prosentilla oli ongelmana huumeet, 30 prosenttia oli sekakäyttäjiä ja 10 prosentilla oli alkoholiongelma. Yleisimmin käytetyt huumeet olivat hasis, amfetamiini, buprenorfiini ja heroiini. Yli 70 prosenttia oli käyttänyt päihteitä vielä raskaudenkin aikana", Marjukka Pajulo kertoi.
Päihteiden käyttö oli alkanut keskimäärin 14 vuoden iässä, mutta nuorimmat olivat aloittaneet kuusivuotiaina.
Kaikki vauvat syntyivät täysiaikaisina ja normaalipainoisina. Kolmasosalla oli vieroitusoireita syntymän jälkeen ja kahdelle jouduttiin antamaan morfiinilääkitys, mutta muilta osin vauvat olivat terveitä.
Vaikka kaikki äidit lähtivät hoidosta vauva kainalossa kotiin, tutkimus paljasti myös huolenaiheita. Yli puolella äideistä kyky varhaiseen vuorovaikutukseen oli hyvin heiveröinen, ja tutkijoita huolestutti, miten he pärjäävät kotona.
Ensimmäinen vuosi
ratkaisevan tärkeä
"Meidän yhteiskunnassamme huumeongelmaiset ilmeisesti ohjataan muita herkemmin hoitoon. Missä ovat alkoholiongelmaiset äidit vauvoineen?", Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Maarit Andersson ihmetteli.
Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Virpa Puisto oli huolissaan toiminnan jatkuvuudesta. Projektia on rahoittanut raha-automaattiyhdistys. "Kunnilla ei ole lakisääteistä pakkoa toiminnan jatkamiseen. Maksusitoumuksia voi olla vaikea saada, sillä eduskunta purki vuodenvaihteessa lastensuojelun tasausrahaston, josta kunnat saattoivat hakea korvauksia kalliisiin hoitoihin", Virpa Puisto totesi.
Tutkimusryhmään kuuluva lastenterapeutti Mirjam Kalland kertoi, että ensimmäinen vuosi on lapsen psyykkisen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä. "Jos pysytään pelastamaan lapsen ensimmäinen elinvuosi, hän on saanut tärkeän alkupääoman ja hänet on tarvittaessa helppo sijoittaa. Nämä lapset ovat kirkassilmäisiä, eloisia ja terhakoita. Sijoitus ei tarkoita sitä, että hoito olisi epäonnistunut."
"Jos vuorovaikutussuhdetta ei ole syntynyt vuoden ikään mennessä, lasta on äärettömän vaikea hoitaa. Hän ei ota katsekontaktia, kieltäytyy syömästä ja on hyvin itkuinen ja vetäytyvä. Vaurioita voidaan tietenkin myöhemmin korjata, mutta työ on raskasta", Mirjam Kalland sanoi.
