Leikkausjonoja on kurottu hoitotakuun edellyttämälle tasolle sangen vauhdikkaaseen tahtiin Oulun läänissä. Huhtikuun lopussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä yli kuusi kuukautta kiireetöntä leikkausta odottaneita potilaita oli 1 721, kun luku marraskuun lopulla oli tipahtanut 579:ään. Lähiviikkojenkin aikana suuntaus on ollut laskeva.
"Sairaanhoitopiirissä on menty vihdoinkin eteenpäin", sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Jouko Isolauri kommentoi.
Sairaanhoitopiirin oma työvoima on mennyt etupäässä kiireellistä leikkausta vaativien potilaiden hoitamiseen. Jonoja on purettu ostopalveluiden avulla sekä vuokratyövoimalla. Terveydenhuollon ulkoistuksiin erikoistunut MedOne on leikannut potilaita Oulun yliopistollisen sairaalan (Oys) tiloissa virka-aikojen ulkopuolella.
Oysin omaa väkeä on osallistunut leikkausten valmisteluun, suunnitteluun ja osin myös niiden toteuttamiseen. Myös esimerkiksi lääkitys ja välineet ovat olleet Oysin. MedOnen vastuulla on ollut pääasiassa itse työ eli leikkaustoiminnan vaatiman henkilökunnan tuominen taloon.
Parin miljoonan
euron lasku
"Samassa työpisteessä on toiminut väkeä kahden eri työnantajan palkkalistoilla. Se on aiheuttanut hämmennystä", Oysin pääluottamusmies Juha Honkakoski kuvailee.
Marraskuun loppuun mennessä MedOne oli tehnyt 1 371 leikkausta noin 50 kirurgin ja 50 sairaanhoitajan voimin. Toiminta jatkuu kuluvan vuoden loppuun. Oysin leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön johtaja Kari Haukipuro arvioi, että MedOnelta tulee sairaanhoitopiirille noin parin miljoonan euron lasku.
"Se on pari prosenttia leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikön liikevaihdosta", hän valottaa.
Oysin johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen katsoo, että MedOnen tehokas leikkaustahti asettaa sairaanhoitopiirin oman väen haasteen eteen.
"Täytyy näyttää, että mekin pystymme samaan", hän kuvailee.
Tätä ryhdytään tavoittelemaan ensi vuoden alussa, kun yhteistyö MedOnen kanssa päättyy ja sairaanhoitopiiri tarjoaa omille lääkäreilleen ja hoitajilleen mahdollisuuden lisätöihin hoitojonojen aisoissa pitämiseksi. Näin meneteltiin myös vuoden 2005 alussa. Tuolloin ehdittiin leikata lähes 600 potilasta muutaman kuukauden aikana.
Lisätöihin tuli stoppi sairaanhoitopiirissä virinneen palkkakiistan vuoksi. Nyt sopu on löytynyt.
MedOne yllättynyt yhteistyön päättymisestä
MedOnen erikoissairaanhoidon toimialajohtaja Timo Wikberg on yllättynyt siitä, ettei sairaanhoitopiiri käyttänyt mahdollisuuttaan jatkaa yhteistyötä MedOnen kanssa myös ensi vuoden aikana.
"Toivoimme pitkäaikaista sitoutumista ja pitempää sopimuskautta sairaanhoitopiiriltä. Tämä olisi mahdollistanut lisäkustannussäästöt. Laskelmiemme mukaan olisimme voineet leikata sairaanhoitopiirille ja sen jäsenkunnille koituvia kustannuksia noin 20 prosenttia, mikäli sopimuskausi olisi ollut riittävän pitkä", hän kuvailee.
Lauri Nuutinen ei yhdy näkemykseen suoralta kädeltä.
"Laskemme eri vaihtoehtojen kokonaiskustannukset ensi vuoden puolella".
Kainuun maakunta -kuntayhtymässä yli puoli vuotta kiireetöntä leikkausta odottaneita potilaita oli elokuussa 215.
Hallintoylilääkäri Esa Ahonen kertoo, että vuoden loppuun mennessä luku on saatu pudotettua muutamaan kymmeneen potilaaseen muun muassa ostopalvelujen avulla ja tehostamalla oman väen toimintaa.
Kainuun tilanne näytti aiemmin kurjemmalta. Potilashallintojärjestelmän puutteista johtuneiden virheiden vuoksi luvut olivat todellisuutta synkemmät. Realistinen kuva valkeni laskemalla luvut käsin.
"Nyt tilanne on oleellisesti korjaantunut", Ahonen luonnehtii.
Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Eva Salomaan mukaan sairaanhoitopiirin jonot on pidetty muutamassa kymmenessä koko hoitotakuun ajan ostopalveluiden ja omien lääkäreiden lisätyön avulla.