Suomi varautuu influenssapandemian uhatessa rokottamaan koko väestön ja hoitamaan kaikki tautiin sairastuneet viruslääkkeellä, jota on valtion huoltovarmuusvarastossa 1,3 miljoonaa hoitokuuria.
Täsmärokotteen valmistus voi kuitenkin alkaa vasta kun pandemia on alkanut. Jos rokotetta ei saada riittävän nopeasti koko väestölle, pandemian varautumissuunnitelman laatinut työryhmä esittää, että ensimmäiseksi rokotetaan infektiopotilaita hoitava henkilökunta, ja muun väestön rokottamista jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä sen mukaan, kuinka suuren kuolemanvaaran virus aiheuttaa eri ikäryhmille.
Työryhmä julkisti varautumissuunnitelman keskiviikkona. Kaikki siinä esitetyt ennusteet ja laskelmat pohjautuvat arvioon, jonka mukaan tuleva pandemia on vaikeampi kuin 50--60-lukujen hongkongilainen ja aasialainen influenssa, mutta lievempi kuin vuosisadan alun espanjantauti.
Rokotusten ja lääkehoidon tavoitteena on pelastaa mahdollisimman paljon elinvuosia. "Kohtalaisessa pandemiassa joukkorokotukset aloitettaisiin 65-vuotta täyttäneistä ja perustaudin vuoksi riskiryhmiin kuuluvista, minkä jälkeen rokotettaisiin koko muu väestö. Rajussa taudissa järjestys olisi päinvastainen eli rokottaminen aloitettaisiin lapsista ja nuorista. Molemmissa tilanteissa ensimmäiseksi suojattaisiin kuitenkin infektiopotilaita hoitava henkilökunta", ylilääkäri Terhi Kilpi Kansanterveyslaitokselta kertoi.
Rajussa pandemiassa kuolleisuus on 40-kertainen tavalliseen kausi-influenssaan verrattuna, ja yli 65-vuotiaiden kuolemanvaara kolminkertainen nuorempiin ikäryhmiin verrattuna.
Hengityskoneita ei riittäisi kaikille
Pandemiasuunnitelmassa varaudutaan tilanteeseen, jossa kolmannes suomalaisista sairastuu, 36 000 tarvitsee sairaalahoitoa ja lähes 9 000 menehtyy. Taudin ensimmäisen aallon arvioidaan kestävän kahdeksan viikkoa. Toinen ja mahdollinen kolmas aalto voivat olla yhtä voimakkaita tai voimakkaampia kuin ensimmäinen. Arviot perustuvat aiemmista pandemioista saatuihin kokemuksiin.
"Tehohoitoon joutuu arviolta 5 500 potilasta, joista puolet tarvitsee hengityskonehoitoa", lääkintöneuvos Merja Saarinen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi.
Kaikki ei-kiireellinen hoito lykättäisiin tuonnemmaksi, jotta tehohoitoa ja hengityskoneita vapautuu infektiopotilaiden hoitoon. "Normaali hengityskonekapasiteetti ei missään tapauksessa riittäisi. Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitopiirit arvioivat omat resurssinsa, mutta emme esitä hengityskoneiden hankkimista Suomeen niin paljon kuin espanjantaudin kaltainen pandemia edellyttäisi", Merja Saarinen sanoi.
Jos lintuinfluenssavirus alkaa tarttua ihmisestä toiseen, tärkeintä on katkaista nopeasti tartuntatiet, jotta täsmärokotteita ehditään saada maahan ennen kuin virus leviää koko väestöön.
Kätteleminen olisi lopetettava
Pandemian aikana kouluja ja päiväkoteja jouduttaisiin sulkemaan ja yleisötilaisuuksien järjestäminen voitaisiin tilapäisesti kieltää. Kouluja ja muita laitoksia otettaisiin tilapäissairaaloiksi.
"Yskimisen ja aivastamisen yhteydessä leviävät pisarat ovat merkittävä tartuntariski. Kättely olisi lopetettava", tutkimusprofessori Petri Ruutu Kansanterveyslaitokselta kertoi.
Työryhmä esittää muutoksia lainsäädäntöön, jotta yhteiskunnan elintärkeät toiminnot voidaan turvata pandemian aikana. Tartuntatautilakiin ja asetukseen valmistellaan jo uusia karanteenisäädöksiä ja lintuinfluenssaepidemian nimeämistä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Myös valmiuslakiin on tulossa muutoksia suurepidemian varalle.
Muun muassa karanteeniin määräämisen valtuuksia halutaan laajentaa siten, että tartunnalle altistuneita, oireettomia henkilöitä voidaan määrätä muutamiksi viikoiksi karanteeniin, jolloin ansiomenetys voidaan korvata valtion varoista.