Hoitoalalla yleisesti käytössä olevat, työaikaan sisältyvät ruokatauot eivät ole tällä hetkellä liipaisimella. Kuntatyönantajan mukaan keskustelu on karannut käsistä, kun kuntatyönantaja on ainoastaan etsimässä yhteistä työaikajärjestelmää muuttuvissa olosuhteissa.
"Ruokataukokeskustelu käynnistyi kotipalveluista, joissa ei pääsääntöisesti ole koskaan syötykään työajalla. Siellä haluttaisiin siirtyä samanlaiseen työaikajärjestelmään kuin laitoksissa eli sairaaloissa, terveyskeskuksissa, hoito- ja huoltolaitoksissa", Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka huomauttaa.
Parikan mukaan yhtenä neuvottelujen kohteena on työaikajärjestelmän uudistaminen, mutta sen onnistumista hän ei lähde povaamaan. Uusi järjestelmäkään ei sulje pois tämän hetkistä, työaikaan sisältyvää ruokailutaukokäytäntöä.
"Ruokatauko-asia on isomman luokan, jopa henkimaailman kysymys. Tuntuu, ettei muusta enää puhutakaan", Parikka heittää.
Parikka vakuuttaa, että ruokataukosäännöksiin ei toistaiseksi puututa. "Olemme vain kysyneet mielipidettä siihen, olisiko henkilöstölle mahdollista järjestää työaikaan kuulumaton ruokailutauko. Nyt synnytettyjen keskustelujen perusteella yhteistä säveltä ei välttämättä synny."
Hoitoalalla yleisesti noudatettava jaksotyö, jossa 20 minuutin ruokailutauko on sisällytetty työaikaan, on kunta-alan yleisin järjestelmä. Noin kolmannes jaksotyön tekijöistä syö omalla ajallaan.
Parikan mukaan päätavoitteena tulisi kuitenkin olla se, että työpäivä katkaistaisiin työaikaan kuulumattomalla ruokailutauolla, se kun on myös työsuojelullinen normi. Yleistyöaika on pääsääntö, samoin kuin työaikaan kuulumaton ruokailutauko.
"Meillä ei silti ole koskaan sellaista järjestelmää, että kaikki söisivät omalla ajallaan", hän arvioi. Tämä johtuu työn luonteesta.
Torniossa selvitellään palkattomaan ruokailutaukoon siirtymistä. Henkilöstöpäällikkö Anja Huhtanen perustelee yleistyöaikaan siirtymistä juuri työsuojelullisella näkökulmalla. "Tarkoituksena on käydä palvelualueilla kokonaisuutena läpi työaikajärjestelmiä."
Kemissä taas asiasta ei ole edes puhuttu. Terveydenhuollonjohtaja Ritva Lundbom pitää nykyistä käytäntöä joustavana ja asiakkaiden kannalta parempana. Häntä pohdituttaa myös tuleva sosiaali- ja terveyspiiri, jonka sisällä pitäisi olla yhtenäinen työaikalainsäädäntö.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ja Tehyn ja Superin pääluottamusmies Sari Auvinen katsovat myös, että nykyinen järjestelmä takaa paremmin palvelujen toimimisen. Palkaton ruokatauko mahdollistaisi poistumisen työpaikalta, joka esimerkiksi pienillä poliklinikoilla johtaisi välillä lapun laittamiseen luukulle. Länsi-Pohjassakaan ei ole käyty asiasta keskusteluja.
"Valtakunnallisesti työnantaja on tasaisin väliajoin puhunut tästä yleistyöaikaan siirtymisestä" Auvinen kertoo. Sitä on hänen mukaansa kokeiltu, mutta tulokset eivät ole olleet vakuuttavia.
"Todellisuudessa järjestelmä voi tulla kalliimmmaksi. Se ei ole kovin toimiva systeemi työssä, joka on vaikeasti ennakoitavaa", Auvinen perustelee.
Hoitohenkilöstöä keskustelu palkattomasta ruokailutauosta ei innosta senkään vuoksi, että se jatkaisi työaikaa. "Tällainen keskustelu vaikuttaa myös hoitoalan kiinnostavuuteen", Auvinen muistuttaa.
Neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka sanoo, että neuvottelupöydälle nostettu yhtenäinen työaikajärjestelmä on pikemminkin jaksotyötyyppinen. "Mutta voi olla, ettei tässä edetä. On niin paljon muita kysymyksiä."