Hoi­ta­jia pi­täi­siol­la enemmän

Sairaalaosastoille pitäisi palkata lisää henkilökuntaa, jotta hoito olisi optimaalista. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja yhdeksän sairaanhoitopiirin tekemästä vertailututkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin hoitotyön tuottavuutta, laatua ja kustannuksia.

Sairaalaosastoille pitäisi palkata lisää henkilökuntaa, jotta hoito olisi optimaalista. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja yhdeksän sairaanhoitopiirin tekemästä vertailututkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin hoitotyön tuottavuutta, laatua ja kustannuksia.

Mukana tutkimuksessa oli 14 sairaalaa ja 86 niiden osastoa. Oys oli yksi tutkituista kohteista.

Keskimäärin osastoilla tarvittaisiin 1-2 hoitajaa lisää päivittäin. Tarve vaihtelee osastoittain. Esimerkiksi tyypillisellä sisätauti- ja sekaosastolla sekä ortopedian ja traumatologian osastoilla lisätarve olisi 2-3 hoitajaa, ja neurologian osastolla jopa enemmän.

Riittävästi hoitohenkilöstöä on muun muassa naistentautien- ja lastenosastoilla.

Neurologian osastot ovat selvästi ylikuormitetuimpia. Niissä hoitajavaje oli merkittävä neljänä päivänä viidestä. Sisätauti- ja sekaosastoilla hoitajia tarvittaisiin lisää kahtena päivänä kolmesta, tutkimuksessa todetaan.



Oysissa oma systeemi


Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvolan mukaan tutkimuksen tulokset ovat melko karkeita yleistyksiä, eikä niitä sen vuoksi voi sellaisinaan soveltaa sairaaloissa.

Silvola huomauttaa, että hoitajien määrä ei ole ainoa hoidon laatua mittaava tekijä, vaan huomioon pitää ottaa myös muun muassa työn vaativuus, henkilöstön osaaminen ja työn kohdistaminen.

Oysissa henkilöstön määrän tarvetta arvioidaan omalla luokitusjärjestelmällä. Siinä tarkasteltavia asioita on monia.

Yksi keskeisimmistä on hoitoisuusluokitus, joka tehdään jokaiselle potilaalle. Siinä muun muassa määritellään tarkasti, onko potilas omatoiminen, vai vaaditaanko kattavampaa huolenpitoa. Luokituksessa on viisi astetta.

Tilanne on nykyisellään Silvolan mukaan jotakuinkin "varsin kohdallaan".

Hän kuitenkin myöntää, että kohdennettuja tarpeita on aina. Ongelmia tulee varsinkin silloin, kun on paljon poissaoloja. Sijaisten saaminen on viime aikoina huonontunut.

Silvola toteaa, että viime vuonna Oysin hoitohenkilöstön kokonaismäärä nousi 200:lla. Osa uudesta väestö on otettu korvaamaan eläköitymässä olevia, osa on todellista lisäystä henkilöresursseihin.



Kulut kuriin


Tutkimuksessa vertailtiin myös hoitokustannuksia. Yhtä potilasta kohden kulut ovat päivässä yleisesti alle 100 euroa, lasten osastoilla noin 200 euroa. Hoitohenkilöstön kustannukset sairaansijaa kohden ovat vuodessa 30 000 euroa ja lapsipotilaiden osalta 50-60 000 euroa. Hoitajan virka maksaa noin 40 000 euroa vuodessa.

Sairaalaosastoilla on keskimäärin 19 hoitajaa 23 sairaansijaa kohden. Vuoden aikana osittain, tai kokonaan suljettuna on noin puolet osastoista.

Oysissa kustannukset ovat lähellä maan keskiarvoa.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä hoitotyö näkyväksi. Vertailun on määrä tukea hoitotyön johtamista, suunnittelua ja toteutusta. Siitä katsotaan olevan apua myös resurssien ohjaamisessa, kustannusten hallinnassa sekä toiminnan seurannassa ja arvioinnissa. Tutkimus on luonut myös yhteistyötä sairaaloiden välille.

Ilmoita asiavirheestä