Hoi­ta­jat tais­te­le­vat li­sis­tään

Vähäiset palkankorotukset ja palkanlisien pienentämiset merkitsisivät käytännössä palkanalennuksia lähi- ja perushoitajille, STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki (kesk.) julmisteli järjestönsä työmarkkinapäivillä.

Jaksamista tuettava. Superin mukaan jaksotyöjärjestelmää on kehitettävä hoitajien jaksamista tukevaksi, työturvallisuutta parantavaksi ja potilastyytyväisyyttä lisääväksi.
Jaksamista tuettava. Superin mukaan jaksotyöjärjestelmää on kehitettävä hoitajien jaksamista tukevaksi, työturvallisuutta parantavaksi ja potilastyytyväisyyttä lisääväksi.
Kuva: Laura Vuoma/Arkisto

Vähäiset palkankorotukset ja palkanlisien pienentämiset merkitsisivät käytännössä palkanalennuksia lähi- ja perushoitajille, STTK:laisen Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki (kesk.) julmisteli järjestönsä työmarkkinapäivillä torstaina Helsingissä.

Palomäki tyrmäsi Elinkeinoelämän keskusliiton tupopöydässä tekemän esityksen, että työaikalisiä pitäisi pienentää.

Hän muistutti, että perushoitajien noin 2 000 euron keskipalkasta 25 prosenttia koostuu epämukavien työaikojen lisistä. "Kolmivuorotyö on fyysisesti ja psyykkisesti raskasta, joten epämukavan työajan lisät ovat pieni korvaus työn kuormittavuudesta."



"Palkankorotukset nyky-sopimuksen tasolla"


Palomäki paheksui, että tulopoliittista keskustelua käydään täysin talouselämän näkökulmasta. "Ihmiset ja arvot ovat täysin sivuutettu." Hänen mielestään hyvätuloisten prosentuaalisiin palkankorotuksiin keskittymisessä näkyy köyhät kyykkyyn -asenne.

Super tavoittelee palkkaneuvotteluissa selkeitä palkankorotuksia, joita ei voida kompensoida veronkevennyksin.

Palomäki määrittelee palkankorotustavoitteen voimassa olevan tuposopimuksen tasoiseksi, mikä oli reilut kaksi prosenttia. Hän arveli, että jäsenistö pitää korotustasoa liian vähäisenä.



"Ideologinen hyökkäys
naisia vastaan"


Palomäki ei niele työnantajaleirin vaatimusta, että naispalkkaerä poistettaisiin. Hänen mielestään se on suorastaan ideologinen hyökkäys naisia vastaan.

Palomäki totesi, että naispalkkaerän taloudellinen merkitys työnantajalle on pieni. "Se on ainoa keino kuroa umpeen naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä."

Naispalkkaerä on STTK:lle tuloratkaisun ehto. Voimassa olevan tuposopimuksen tasa-arvoerän vaikutus kuntasektorilla oli 0,5 prosenttia, kun korotus siirrettiin eri alojen naisvaltaisten ammattinimikkeiden palkkoihin.

Palomäki myöntää, että miehet ovat joillakin aloilla hamunneet itselleen naispalkkaerän. Hän pitää outona Akavan kielteistä suhtautumista tasa-arvoerään, joka on hyödyttänyt akavalaisia matalapalkka-aloja.



Hoitoalalla joustetaan
koko ajan


Paikallinen sopiminen on Juhani Palomäen mielestä yleensä työantajien sanelua. Hän totesi, että työantajien tavoittelemia työaikajoustot on käytössä hoitoalalla.

"Nykyisin käytössä oleva jaksotyöjärjestelmä yhtä lailla mahdollistaa kuin velvoittaa joustaviin työaikoihin. Valitettavan usein toiveet vapaapäivistä tai työvuorojen sijoittumisesta romuttuvat äkillisiin sairaslomiin, olemattomiin sijaismäärärahoihin tai sijaispulaan."

Palomäen mielestä hoitajat ovat joustaneet työssään jo aivan riittävästi.

Ilmoita asiavirheestä