Pahimmassa laajuudessaan lintuinfluenssaepidemia sairastuttaisi Suomessakin niin suuria määriä ihmisiä, että monia yhteiskunnan perustoimintoja jouduttaisiin rajoittamaan.
Terveydenhuollossa koko hoitohenkilökunta jouduttaisiin valjastamaan tartunnan saaneiden hoitoon. Tämä tarkoittaisi kaikkien ei-kiireellistä hoitoa vaativien tapausten lykkäämistä.
Myös tilat, joihin sairaat voitaisiin sijoittaa, kävisivät vähiin, arvioi tartuntataudeista vastaava Oulun lääninlääkäri Hannele Havanka.
"Sairaalatilojen löytäminen on ongelmallista. Vaikka tyhjillään olisi tiloja, niistä puuttuvat varustelut ja henkilökunta."
Epidemian käytännön vaikutuksia on Havangan mukaan vaikea arvioida etukäteen. Enimmillään lintuinfluenssapandemian huippuvaihe kestäisi pari kuukautta.
"Tässä vaiheessa voisi olla mahdollista, että jouduttaisiin antamaan kokoontumiskieltoja ja esimerkiksi sulkemaan kouluja väliaikaisesti", Havanka arvioi.
Joka kolmas
sairastuisi
Enimmillään epidemia-aallon aikana 30 prosenttia väestöstä sairastuisi. Pahimmillaan tämä voisi tarkoittaa kymmeniä tuhansia sairaalahoitopäiviä ja valtakunnan tasolla noin 5 000-10 000 ylimääräistä kuolemantapausta.
Havangan mukaan olennaista on kuitenkin se, että välitöntä pandemian uhkaa ei tällä hetkellä ole olemassa. "Nyt ei ole edes menossa tavallista influenssaepidemiaa."
Myös Oysin infektioiden torjuntayksikön osastonylilääkäri Hannu Syrjälä haluaa korostaa, että ihmisille vaarallinen H5N1-viruksen ei ole todettu tarttuvan ihmisestä toiseen.
Syrjälän mukaan ensi kuussa valmistuva valtakunnallinen varautumissuunnitelma tulee ohjaamaan laajuutta, jolla mahdolliseen pandemiaan varaudutaan.
Maa- ja metsätalousministeriön maaliskuussa voimaan astuvan asetuksen mukaan siipikarja on pidettävä erillään luonnonvaraisista linnuista.
Periaatteena on rajata mahdollisimman tehokkaasti kaikki luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan kontaktit kevätmuuton aikana, kertoo maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintäylitarkastajan Sirpa Kiviruusu.
Erityisesti vesilinnut kuten hanhet, ankat ja joutsenet voivat levittää lintuinfluenssavirusta muihin villilintuihin tai siipikarjaan.
Muuttolinnut tuskin tartuttajia
BirdLife Suomi ry:n tiedottajan Lauri Hännisen mukaan tämän hetken havainnot viittaavat siihen, että muuttolinnut eivät levitä lintuinfluenssan vaarallista muotoa maasta toiseen.
"Terveen oloisista luonnonvaraisista linnuista virusta ei ole löytynyt. Kantajat taas ovat olleet hyvin sairaita, eikä sairastunut lintu välttämättä selviäisi muuttomatkasta", Hänninen perustelee.
Hännisen mukaan muuttolintujen osuutta on syytä tutkia, mutta niiden syyllisyydestä ei ole mitään varmuutta.
"Yksi todiste tästä on se, että viime syksynä Afrikkaan muutti tautialueiden kautta miljoonia lintuja, eikä Afrikasta ole tätä tautia löydetty", hän huomauttaa.
Myös Rengastustoimiston johtaja, intendentti Jari Valkama pitää viruksen leviämistä muuttolintujen kautta epätodennäköisenä.
"Paljon suurempana uhkana ja todennäköisempänä leviämisreittinä pidän epämääräisiä siipikarjan kuljetuksia. Tällaisia ei onneksi Suomessa eikä juuri muuallakaan läntisessä Euroopassa esiinny."