Ylivieska Päivystävä sairaanhoitaja Sauli Huhtakangas toimii kuin lääkäri. Hän ottaa vastaan flunssapotilaita, joilla on monenlaisia vaivoja. Hän ompelee haavoja, poistaa luomia ja katsoo ainakin alustavasti iho-ongelmia.
Tutkittavia potilaita kertyy päivän mittaan noin 30 eli suunnilleen saman verran kuin päivystävälle lääkärille.
Ylivieskan terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalle tulevat osaavat jo kysyä, voisivatko he päästä päivystävän sairaanhoitajan vastaanotolle.
Ruuhkaisessa päivystyksessä lääkärille pääsyä odottaessa aika voisi käydä pitkäksi. Iltapäivällä aikaa päivystävälle lääkärille ei saisi ehkä ollenkaan.
Kokeiluna Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin terveyskeskuksissa alkanut sairaanhoitajien toimenkuvan laajennus on vakiintunut. Tässä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä on ollut maassamme edelläkävijä. Se oli lääkäripulan vaivasta kärsivässä maassa aivan ensimmäinen, joka ryhtyi kehittämään työnjakoa hoitajien ja lääkärien kesken.
Työpanos suuri
Terveyskeskuslääkäri Jouko Mattilan mukaan paluuta entiseen ei ole. "Sellaista määrää lääkäreitä ei voida kouluttaakaan, että jokainen terveyskeskukseen tuleva voitaisiin ohjata lääkärille. Se ei ole edes järkevää", Mattila sanoo.
Kolmessa terveyskeskuksessa sairaanhoitajat tutkivat 50-70 prosenttia potilaista, jotka olisivat hakeutumassa päivystävälle lääkärille. He lähes tuplaavat hoidettavien määrän. Joskus työssä on kaksikin päivystävää sairaanhoitajaa.
Ongelmia ei ole ilmennyt. Mattila toteaa, että vuosien saatossa on tehty vain yksi potilasvahinkoilmoitus, joka ei johtanut korvauksiin.
Ensimmäistäkään todettua potilasvahinkoa ei ole sairaanhoitajien vastaanottotoiminnan aikana sattunut. "Potilaat ovat olleet varsin tyytyväisiä saamaansa hoitoon", Mattila tiivistää.
Jos rajattu lääkkeenmääräämisoikeus saadaan läpi, toiminta tulee hänen mukaansa entistä läpinäkyvämmäksi ja helpottaa kaikkien osapuolien asemaa.
Nykyisellään sairaanhoitajat eivät saa määrätä edes reseptivapaita lääkkeitä, joita kyllä potilas saa itse vapaasti ostaa apteekista. Reseptienkirjoitus ei Mattilan mielestä ole kuitenkaan kohtalonkysymys.
"Nykymallillakin työnjakoa voidaan edelleen kehittää."
Kokemusta karttunut
Sairaanhoitaja Sauli Huhtakankaalla, 39, on vankka kokemus alalta. Hän on työskennellyt Ylivieskan terveyskeskuksen vastaanotolla 14 vuotta. Päivystävän sairaanhoitajan työhön hän sai alkuun vieriopetusta terveyskeskuksen omilta lääkäreiltä ja teoriaopetusta Oulun seudun ammattikorkeakoulusta.
"Koko ajan on ollut mahdollisuus keskustella lääkärin kanssa. Jos on tuntunut siltä, että omat taidot tai tiedot eivät riitä, potilas on siirretty lääkärin katsottavaksi. Omat rajansa on tunnettava."
Huhtakangas toteaa työskentelevänsä hyvin pitkälle itsenäisesti. Kovin paljon hän ei enää työskentele lääkärin työparina.
Lääkkeenmääräämisoikeutta Huhtakankaalla ei ole. Reseptin antaa lääkäri.
Hoitajan ja lääkärin työn rajapinnoilla on alueita, joita voi hoitaa kumpi vain. Kun sairaanhoitaja katsoo korvakipuisen, voi lääkäri ottaa vastaan vaativampia tapauksia. Samalla ruuhkaa voidaan vähentää.
Sauli Huhtakangas on tyytyväinen uuteen toimenkuvaansa. "Se tuo uutta näkemystä ja mielekkyyttä työhön, joka toki on vaihtelevaa muutenkin."
Huhtakankaan näkemys on, että kokemattoman kandidaattilääkärin on vaikeampi saavuttaa potilaan luottamus kuin kokeneen sairaanhoitajan.