Oulun kaupungilla on näyttävä menneisyys alueena, jonne teollisuus sijoittui halukkaasti ja jossa se harjoitti menestyksellisesti toimintaansa.
Yritykset työllistivät, hoitivat yhteiskunnalliset velvoitteet tunnollisesti ja kaupunki vaurastui. Voidaan kysyä, onko tilanne muuttunut huonompaan suuntaan.
Kun tarkastelemme vuoden 2016 tilastoja liikevaihdoltaan suurimpien suomalaisyritysten sijoittumisesta eli yrityksen pääkonttorin sijaintipaikkaa, voimme havaita, että Oulun tilanne on tosi surkea.
Suurin yrityksemme on Osuuskauppa Arina ja se sijoittuu numerolle 81 ja on ainut oululaisyritys, joka on 200 suurimman yrityksen joukossa. Transtech on ainut oululainen teollisuusyritys, joka numerollaan 464 sijoittuu 500 suurimman liikeyrityksen joukkoon.
Tilanteen muuttumisesta on oltu julkisuudessa yllättävän hiljaa. Antavatko seuraavat pari käytännön esimerkkiä lisävalaistusta syistä, jotka ovat johtaneet nykyiseen surkeaan tilanteeseen?
Valtio perusti lannoiteyhtiö Typpi Oy:n jo vuonna 1944, mutta ensimmäiset tuotantolaitokset Ouluun saatiin vasta 1950-luvulla. Typpi Oy kehitti toimintaansa ja rakensi muun muassa keskuslaboratorion vuonna 1966, jonka tiloissa muun muassa Oulun yliopiston prosessitekniikan laitos toimi useita vuosia.
Typpi Oy ja Rikkihappo Oy fuusioituvat vuonna 1971 Kemira Oy:ksi. Pääkonttori meni menojaan ja yrityksen toiminta hiipui Oulussa.
Toinen uudempi tapaus on Rautaruukki Oy, joka rakensi 1980-luvulla pääkonttorinsa Oulun Kaukovainiolle.
Pääkonttorissa työskenteli parhaimmillaan yli 200 henkilöä, mutta syksystä 1997 lähtien henkilöstöä siirrettiin Helsinkiin ja Rautaruukki myi rakennuksen vuonna 1999 Henki-Sammolle.
Vuonna 2002 Rautaruukki Engineering -yksikön 50 ammattilaista siirrettiin Etteplan Oy.lle. Harmillisinta tilanteessa on, että SSAB Finland rakensi pääkonttorinsa Hämeenlinnaan, vaikka Rautaruukin juuret ja päätoiminnot sijaitsevat Pohjois-Suomessa.
Onko niin, että kun Oulu panostaa nyt ict-teollisuuteen, niin muun toimialan yrityksistä ei enää välitetä. Kaupungin verokertymälle tämä ei ainakaan tarkoita hyvää, sillä muitakin verokertymän kartuttajia tarvitaan.
Esimerkiksi voidaan ottaa samankokoinen kaupunki Turku. Turun suurin yritys, HKScan sijoittuu numerolle 38 ja 200 suurimman yrityksen joukkoon sijoittuvat turkulaisyritykset Bayer, Meyerin Turun telakka ja TOK-Yhtymä.
Tulisiko Oulun ottaa oppia yritysten käsittelytavoista ulkopuolelta, jos omat taidot eivät riitä?
Olavi Kangas
diplomi-insinööri
HHJ-hallitusammattilainen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.