Yli 17 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen demokratia toimii monessa entisessä neuvostotasavallassa yhä vajavaisesti, jos lainkaan. Kansanvalta on vaikeuksissa muun muassa Georgiassa ja Moldovassa, joissa opposition ja vallanpitäjien välinen mittelö on taas kiihtynyt.
Romanian ja Ukrainan välissä sijaitsevassa Moldovassa viime päivien mellakoinnin synnyttivät parlamenttivaalit, joiden tuloslaskenta kertoi kommunistien voittaneen puolet äänistä. Tulos ei kelvannut oppositiolle. Vaalitulosta väitettiin väärennetyksi. Seurasi kahakointia, jossa maan parlamenttitalokin hetkeksi vallattiin.
Vaaleja oli tarkkailemassa myös Ety-järjestön delegaatio, ja sen arviot vaalien hoitamisesta olivat enimmäkseen kiittäviä. Tosin muutama tarkkailijajoukon jäsen moitti järjestönsä tekemää arviota liian myönteiseksi. Tosiasiana voi pitää sitä, kommunisteilla on maassa laajaa, aitoa kannatusta, mutta kriittinen kysymys on, onko se niin laaja kuin julkistettu vaalitulos kertoi.
Moldovan lähtökohdat vakaan, demokraattisen yhteiskunnan rakentamiseksi eivät ole parhaasta päästä. Maa on Euroopan köyhin, ja yhteiskunnallisiin ongelmiin kuuluu muun muassa syvälle juurtunut korruptio. Siksi kansan perusluottamus vallanpitäjiin ja poliitikkoihin on heikko. Märkivä haava maalle on myös siitä irtautunut, itsenäiseksi julistautunut Transnistria. Sen olemassaolo pitää alueella yllä jatkuvaa väkivallan uhkaa.
Moldovaa, Georgiaa ja useita muita entisiä neuvostotasavaltoja jäytää se vaikea perusongelma, että demokratiaa on vaikea juurruttaa, kun sen perinteitä ei ole. Moldovan viime päivien tapahtumat tekevät tämän juurrutustyön taas monta astetta vaikeammaksi.