Työvoimatoimistojen tyly palvelu heikentää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia palata työelämään, paljastaa työministeri Tarja Cronbergin pyynnöstä laadittu raportti.
Raportin laatija Mika Vuorela arvioi, että Suomessa on ainakin 30 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa, jotka haluaisivat töihin.
Työvoimatoimistossa heidät käännytetään kuitenkin raportin mukaan usein pois jo ensimmäisen vierailun jälkeen, ja he jäävät kokonaan ilman toimiston palveluja.
Vuorelan mielestä työvoimatoimiston henkilökunnalle pitäisi tarjota lisää tietoa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia työkyvyttömyyseläkeläisillä on palata työelämään.
Hän ehdottaa muun muassa, että työntekijät saisivat aiheesta koulutusta ja että heitä varten laadittaisiin siihen perehdyttävää kirjallista opasmateriaalia.
Cronberg vaatii työnantajilta joustoa
Työministeri Tarja Cronberg pitää tärkeänä, että työkyvyttömyyseläkeläiset pääsisivät halutessaan töihin. Hän korostaa, että työelämän täytyy pystyä joustamaan, jotta mahdollisimman moni pystyy käymään töissä.
Kaikkien halukkaiden työpanosta tarvitaan, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työvoiman tarjonta vähenee. Joustavuus auttaisi Cronbergin mukaan iäkkäitä pysymään työelämässä mahdollisimman pitkään, pienten lasten vanhempia yhdistämään työn ja perheen -- ja yhtä lailla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä palaamaan töihin.
"Joustavuuden tarve pitää ottaa vakavasti", hän painottaa.
Masennus yleinen työkyvyttömyyden syy
Reilusti yli 40 prosenttia Suomen työkyvyttömyyseläkeläisistä on päätynyt eläkkeelle mielenterveysongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi. Heistä yli kolmasosa kärsii masennuksesta.
Mielenterveysongelmat ovat yleisiä erityisesti nuorilla työkyvyttömillä. Alle 44-vuotiaista työkyvyttömyyseläkeläisistä kaksi kolmasosaa on eläkkeellä nimenomaan mielenterveysongelmien tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi.