Koululaisryhmien ympärivuotiset vierailut nostavat Oulun keilahallin vuotuisen käyttäjämäärän yli 10 000 kävijän.
"Eniten vierailuja tulee syksyisin, ja tietysti keväisin juuri ennen koululaisten kesälomia. Silloin halli on jopa tukkeutua", sanoo hallipäällikkö Timo Manninen. Toisaalta hän ei pidä tungosta lainkaan pahana asiana, hyvää vain että hallille riittää käyttöä.
"Aktiivikeilaajia meillä on noin 400, joista noin 300 osallistuu kilpailuihin viikoittain. Mikäli määrät pysyvät tällaisina tai jopa hieman kasvavat, hallin käyttöaste on hyvä", Manninen toteaa.
Keilahallien uustarjontaa on 1990-luvun alussa Amerikoissa kehitetty hohtokeilaus, jossa ei niinkään keskitytä varsinaisessa kilpakeilailussa tärkeään tuloksen tekemiseen vaan viihtymiseen ja hauskanpitoon.
Erityisesti nuorison suosimassa hohtokeilailussa halli valaistaan ns. mustalla valolla, kaikki näyttää violetilta, ratoihin on piirrelty erikoisia kuvioita ja kaiken kruunaa kova jytämusiikki. Kaadon saaminen on aina iloinen asia, mutta yhdessäolo ja hauskanpito ovat kaatoja tärkeämpiä. Porukat voivat keskenään ratkoa "jengin kunkun" seuraavaan viikonvaihteeseen asti.
Hohtokeilailulle oma osasto
"Kesällä remontoimme hohtokeilausta varten aivan oman kahdeksan radan osaston erikoismaalatuilla, 16 milliä vahvoilla laminaateilla. Vanhat lähes loppuun käytetyt puuradat oli ostettu aikaisemmin Koreasta. Hohtokeilauksen voi erottaa seinällä varsinaisesta kilpailupuolesta, mutta kolmena iltana viikosta (pe-la-ke) koko halli on pyhitetty hohtokeilailulle", Manninen kertoo.
Oulussa hohtokeilaus alkoi vuonna 1999, ensimmäisten hallien joukossa Suomessa. Tällä hetkellä harrastajia käy viikoittain hallissa 400-500.
"Niin sanon virkistyskeilauksen mahdollisuudet kasvoivat voimakkaasti 1998, kun saimme automaattiset koneet Ouluun. Aikaisemmin vaikeahko pistelaskusysteemi saattoi karsia aloittelijoita. Aikaisemmin piti pitää itse kirjaa pisteistä, nyt kone hoitaa kaiken automaattisesti", Manninen kertoo.
"Varsinkin Virossa, Liettuassa ja Latviassa virkistyskeilaus on kovassa suosiossa: siellä kilpailukeilauksella ei ole mitään aikaisempaa kulttuuria. Hohtokeilauksella on varmasti hyvä tulevaisuus, kunhan lajia vielä kehitellään", Manninen sanoo.
"Kilpailukeilailulla on pitkät perinteet, joita mainiosti jatkavat hyvät nuoret kuten Olli Pakonen, Marko Virkkula, Sami Tolonen, Tommi Karjalainen, tyttöjen Suomen mestari Anne Linnala parhaimmasta päästä. Lisäksi löytyy vielä monta muuta lahjakasta nuorta", Manninen korostaa.
Oulun keilahallissa on kurssitettu esimerkiksi opettajia, että keilaus saisi enemmän jalansijaa rospuuttoaikoina. Lajiahan voi harrastaa ympäri vuoden.
Biljardi kuuluu myös olennaisena osana Oulun keilahallin harrastuslajeihin. Hallissa on neljä kaisapöytää, kaksi snookerpöytää ja viisi poolpöytää. Lajin erikoisseurassa OBK:ssa jäseniä on noin 60, kuukausittain pyörii jäsenten keskinäinen kilpailu.
Lisäksi valtakunnallinen Tervacup tammikuun alussa kerää lajin huiput ympäri Suomen. Keväällä järjestettiin myös veteraanien SM-kisa Oulussa. Minigolfissakin pidetään kuukausikisoja.