Muotokuvaan ikuistettu Mannerheim-ristin ritari, jääkärikenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo katseli jämäkkänä Koskelankylän Walolle lauantaina saapunutta huutokauppaväkeä. Muotokuva ei ollut huudettavana, mutta paljon muuta arvotavaraa kylläkin.
Omistajaa vaihtoi muun muassa kenraali Siilasvuon mantteli, jonka sai uusi manttelin pitäjä sadalla eurolla. Kenraalin lakista maksettiin puolestaan 800 euroa.
Sen sijaan hopeinen taskumatti ei ainakaan vielä iltapäivään mennessä ollut mennyt kaupaksi. Taskumatille asetettua tuhannen euron pohjahintaa pidettiin ilmeisesti liian korkeana.
Kenraalin saama Mannerheim-risti ei sentään ollut huudettavana, vaikka sitäkin moni kyseli.
Oululainen Pertti Rasimus sanoi lähteneensä huutokauppaan nimenomaan Siilasvuon nimen vuoksi.
"Hänen jäämistönsä taulut näyttävät hyvin korkeatasoisilta. Aion huutaa ainakin jotakin niistä", Rasimus kertoi ennen huutokaupan alkua.
Sen sijaan Kempeleessä asuvat Oili ja Heikki Sipola kertoivat tulleensa paikalle vain mielenkiinnosta. "Ostoaikeita meillä ei ole."
Suomen sotahistoriaan suuren vaikutuksen jättänyt Siilasvuo kuoli kotonaan Oulussa vain 54-vuotiaana. Hänet on haudattu Oulun hautausmaalle. Siilasvuon tytär, Irja Rakel Siilasvuo oli Oulun tyttölyseon pitkäaikainen rehtori.
Huutokaupan meklari Mauno Heikkilä A&M huutokauppapalvelusta kuvasi Siilasvuon jäämistön huutokauppaamista ainutlaatuiseksi tapahtumaksi.
"Meitä vaadittiin pitämään tämä huutokauppa Helsingissä, mutta emme me siihen suostuneet. Joidenkin mielestä parhaat esineet pitäisi myydä vain siellä, mutta me olemme toista mieltä", meklari Heikkilä sanoi. Huutokauppaväkeä olikin tullut paikalle Oulun ja naapurikuntien lisäksi juuri Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja muualta Suomesta. Heikkilän mukaan Siilasvuon tavarat kiinnostavat asiantuntijoita myös maan rajojen ulkopuolella.
Meklarin mukaan huutokaupassa oli tarjolla tavaraa vuodesta 1914 lähtien. Joukossa oli myös Siilasvuon nuoremman polven esineitä.
"Hjalmarin ja hänen perillistensä tavaroita on ollut säilytettynä ympäri Suomea eikä mihinkään ole suvun toiveiden mukaisesti koskettu. Vasta Siilasvuon tyttären, Irja Rakel Siilasvuon kuoleman jälkeen havahduttiin siihen, että mitä esineistölle tehdään", Heikkilä sanoi. Hänen mukaansa kaikkea Siilasvuon jäämistöä ei ole voitu laittaa huutokaupattavaksi. "Sotamuseon kanssa on käyty neuvotteluja muun muassa joistakin kirjallisista materiaaleista, jotka kiinnostavat sotatutkijoita."
