Pääkirjoitus

Hi­vu­tus­ta kohti Natoa

Vaikka puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala tyrmäsi viikko sitten ajatuksen pohjoismaisista turvatakuista, Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen puolustusyhteistyö etenee nyt vauhdilla.

Vaikka puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala tyrmäsi viikko sitten ajatuksen pohjoismaisista turvatakuista, Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen puolustusyhteistyö etenee nyt vauhdilla. Yhteistyötä on jo muun muassa materiaalihankinnoissa, Suomella ja Ruotsilla merivalvonnassa, ilmavoimien lentotoiminnassa ja kriisinhallinnassa.

Paraikaa Suomen puolustusvoimat selvittää pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä hallituksen toimeksiannosta. Lopputulos esitellään kevään kuluessa. Maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina Kaskeala jo kertoi, että uusia yhteistyöalueita voivat olla harjoitus- ja ampuma-alueiden yhteiskäyttö sekä ilmavalvonta.

Näistä selvästi herkempi asia on ilmavalvontayhteistyö. Ensinnäkin Suomen ilmavalvonta pystyy seuraamaan lentotoimintaa pitkälle Venäjän alueelle, ja sen tiedon mahdollinen välittäminen Natoon kuuluvalle Norjalle ei ole vain tekniikkaa vaan myös politiikkaa. Ongelma kuitenkin voidaan ratkaista yksinkertaisesti niin, että Suomi ei herkimpiä tietoja naapureille anna.

Yhteisestä ilmavalvonnasta seuraisi, että Suomi ja Ruotsi joutuisivat kytkeytymään Naton ilmavalvontajärjestelmään. Näin siksi, että Norjan ilmavalvonnasta vastaa Nato. Suomi ottaisi jälleen yhden askeleen kohti Natoa.

Minään ratkaisevana liikkeenä sitä ei silti voisi pitää. Naton ilmavalvonnassa on Keski-Euroopassa mukana jopa Sveitsi, jolle itsenäinen puolustus ja puolueettomuus ovat ikiaikaisia perusdogmeja. Suomen liittoutumiseen tarvitaan erillinen poliittinen päätös eikä sitä ole tulossa. Lähentyminen kuitenkin jatkuu.